Mikael Agricolan päivänä

Pääsiäisen aikaa on vietetty. Mitkä olivatkaan pääsiäisen perimmäiset kysymykset ja vastaukset? Pääsiäisestä puhuttaessa juolahtaa mieleen Mikael Agricola, jonka uudissana on pääsiäinen. Pääsiäinen tarkoittaa paastonajan loppumista. Pääsiäisen paikka on yhteydessä kevätpäiväntasaukseen. Juutalaisten pääsiäinen  on myös kevätpäiväntasauksen aikoihin ja sidoksissa kalenteriin. Kun pääsiäinen on ohitse, melko pian vietetään Mikael Agricolan päivää.

Tässä keskustellaan pääsiäisestä ja arvioidaan Mikael Agricolan toimintaa, josta on rinnastuksia nykyisiin tapahtumiin. Keskustelu saattaa näyttää yllätyksellisiä puolia, joita lukijat pohtivat.

Virpomiset ovat olleet kiinnostavia asioita, joissa kirjallinen luovuus näyttäytyy. Ajattelen tässä kohdassa Mikael Agricolaa, joka on pohtinut murteita kehittäessään suomen kieltä. Virpoa voidaan murremuotoisin ajatuksin:  "Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka." Muuten, oletko käynyt Kuopion murreviikoilla, jotka pidetään kesäisin?

Kuopion murreviikoilla kannattaa käydä. Minulla on tässä oudompikin virpomisruno: "Virpoin, varpoin, tuoreeks, terveeks, rikkaaks, rakkaaks, vanhaks, vakkaaks. Mie virvon viisahaksi, taputtelen taitavaksi. Näin mie tänne tullessain: kanastanne munainen, taikinastanne piirainen, siulle vitsa, miulle palkka." Mitähän virpomisrunoja Mikael Agricola on aikoinaan tuntenut?   

On aivan oikein arvostaa Mikael Agricolan työtä lipun nostoin ja arvostaa samalla suomen kieltä.  Hän on miettinyt kirjoituksiinsa tulevien sanojen suomenkielisiä vastineita,  tekstiensä luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Sanat påsk, Easter ja Ostern sekä  Пасха ja Πάσχα  ovat suomen kielellä pääsiäinen.

Suomen kieltä käytetään esimerkiksi puheenvuoroissa, jotka ovat joskus kiihkeitä. Usein käy niinkin, että paikallaolijat keskustelevat keskenään ja "puhutaan päälle", vaikka "pelisäännöt" ovat olemassa. Kun esitetään aivan selviä kysymyksiä, kysymykset ja vastaukset eivät aina kohtaa. Äidinkieltä eli suomen kieltä on tavallaan käytetty väärin.

Tarkoitat varmaan esimerkiksi sitä, että television katselijat ovat ohjelmaa seuratessaan ymmärtäneet, mitä kysyttiin ja odottavat vain vastauksia. He pohtivat mielessään omiakin vastauksia. Sote-uudistuksen kohdalla  oli vastattava tyhjentävästi perustuslain kysymyksiin. Kun näin ei käynyt, hanke kaatui.

Vastaajilla on joskus vaikea vastata sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät tue omia arvoja ja asenteita ja ylittävät ehkä vaadittavan taloustieteellisen tietotaidon. Tässä tapauksessa kysymykset ja vastaukset ovat yhteydessä muun muassa yhteiskunnan palvelujen järjestämiseen. Vaalikeskustelujen viestintää kannattaa seurata.                                                                                                

Mikael Agricolakin on pohtinut yhteiskunnallisia kysymyksiä ja niiden vastauksia.  Uskonpuhdistus on siitä esimerkkinä. Hänen toteuttamansa uskonpuhdistuksen opillinen sisältö on opittu tuntemaan vähitellen. Mikael Agricolan esittämä kristillinen sanoma on opittu tuntemaan kirkon palvelujen yhteydessä ja kouluopetuksessa. Mitä hän sanoisi kouluissa esitettävistä virsistä, joista on keskusteltu vilkkaasti? 

Huolella on mietittävä erilaisissa välitystehtävissä olevien henkilöiden "laadullisia" ominaisuuksia tavoitteiden kannalta.  Työmarkkinakysymysten ratkaisuissa tämä on tärkeää. Perusteltua on kysyä keskusteluissa sitä, miten esillä olevat ilmaisut tulkitaan. Onko tarkoitus se, että asiat tulkitaan vain omaksi eduksi syrjäyttämällä muut kannanotot?

Harva ehkä tietää, että Mikael Agricolan tietoja ja taitoja tarvittiin, kun Ruotsin ja Venäjän välisiä kiistoja aikoinaan ratkottiin. Hänen käymissä neuvotteluissa kysymykset ja vastaukset menivät samaan suuntaan. Esillä olevat asiat käsittelivät rajakysymyksiä.                  

Mikael Agricola on osoittanut, että valtioiden välisessä kanssakäymisessä on toimittava rakentavasti. Millä tavoin hän näkisi ajankohtaisen Ukrainan kriisin? Ongelmaisissa asioissa on toimittava oikeudenmukaisesti ja kuunneltava eri tahoja. Keskustelukulttuurin laatua on arvioitava jatkuvasti.

Useissa maailmalla tapahtuneissa kysymyksissä on saatu neuvottelutulos aikaan.  Jonkin ajan kuluttua on huomattu, että ongelmat ovat jääneetkin kytemään ja puhjenneet uudelleen. Monet tietävät, mihin maailman ongelma-alueisiin tässä viitataan.

Mikael Agricolan toiminta on näyttänyt, että syvällistä  ajattelua tarvitaan yhteiskunnan kulttuurin ja toiminnan kehittämisessä. Hän on pohtinut sitä, mitkä asiat on hyvä esittää kirjoitetussa muodossa eli suomen kielellä.  

Mikael Agricola on saanut ymmärtämään, mikä on lukemisen hyötyarvo.  Hän on luonut pohjan kulttuurin tuotoksille, jotka ovat lainattavissa kirjastoista.  Kirjastoja on lakkautettu, mikä on heikentänyt kirjastoille asetettuja kulttuuritavoitteita.

Mikael Agricolan toiminta suomen kielen hyväksi on osoittanut, että omakielinen kirjallisuus ja kulttuuri sivistävät. Hän oli kielitaitoinen henkilö. Kielitaidosta oli ollut hyötyä liikuttaessa ulkomailla. Kielten osaamisen taito on arvokas pääoma.

Mikael Agricola olisi ihmeissään nykyisten viestintävälineiden kehityksestä. Hän pääsisi kuitenkin nopeasti eroon ihmettelystään, sillä hän  miettisi varmaan tarvittavia uudissanoja tietoviestintää varten.

Mikael Agricola ihmettelisi sitä, kun suomenkieliset sanat vaihdetaan herkästi vieraskielisiin ilmauksiin. Hän miettisi sitä, miksi tuttu "Posti" muutettiin "Itellaksi" ja ilahtuisi, kun "Itellasta" tuli taas "Posti", jota käytetään ennakkoäänestyspaikkanakin.                  

Mikael Agricola olisi huolissaan, kun kirjeiden kirjoittaminen on laantunut. Kirjeitä ei viedä enää paljonkaan postiin. Tämä kertoo viestinnän muutoksista, jotka on otettu vastaan. Eduskunnassakin on näpräilty "laitteita", että toimintaan on jouduttu  puuttumaan.

Keskustelijat toivovat yleensä, että heidän  ajatuksiaan  luettaisiin ja kommentoitaisiin. Tämäkin kirjoitus on lukijoiden arvioitavana. Mikael Agricola on myös miettinyt kirjoittamiensa tekstien kiinnostavuutta, sillä hän luonut aivan uutta suomen kielen kehittämisen kannalta.

Keskustelu käytiin tässä kiirehtimättä leppoisassa hengessä, mikä tuottaa yleensä parhaat tulokset. Keskustelun aikana mietittiin asioita, jotka voidaan yhdistää Mikael Agricolan luovaan ajatteluun. Monet kokouskeskustelut ja raportit olisivat nykyään toisenlaisia, jos suomen kieltä ei olisi Mikael Agricolan toimesta alettu kehittää sivistyksen ja kulttuurin hyväksi. On mietittävä huolella sitä, millaista suomen kieltä "viljellään" ihmisten välisessä kanssakäymisessä.  Suomen kielen on säilytettävä asemansa, minkä hyväksi Mikael Agricolakin on aikoinaan ponnistellut.     

 

Terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu