Suomalaisuuden päivää on vietetty
Perusteltua on arvioida, millä tavoin kohtaamme toisemme niin sanotusti "sivistyneesti". Mitä sanoja "viljellään" puheissa, joita ei voi olla kuulematta? Kotien kasvuympäristö on yhteydessä lasten ja nuorten asenteiden kehittymiseen. Suomalaisuuden päivänä on ollut hyvä miettiä sivistyksen ja kasvatuksen kysymyksiä. Sivistyksen ja kasvatuksen käsitteet jäävät usein sivuun, sillä taloudelliset arvot näyttävät korostuvan. Mielenkiintoista on nähdä, miten taloudelliset kysymykset nousevat esille suunnitteilla olevassa hallitusohjelmassa. Muistamme hyvin ennen vaaleja esitetyt kannanotot ja leikkausten suuruudet.
"Suomalaisuuden päivän henkilö", J. V. Snellman, on miettinyt aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Hän on tuntenut Mikael Agricolan uraauurtavat aikaansaannokset. Mikael Agricola oli toiminut omana aikanaan niin taitavasti, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi, jonka avulla on luotu omakielistä kirjallisuutta. Äidinkieli on sivistyksen perusta.
Sivistystä ja kasvatusta arvostava yhteiskunta järjestää institutionaaliset koulutuspalvelut, jotka tyydyttävät koulutustarpeet. Koulutus on oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Koulutusta järjestettäessä kiinnitetään huomiota koulutuspalvelujen toiminnalliseen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen. Koulutusta koskevat päätökset ovat yhteydessä koulutuspoliittisiin arvoihin, jotka toteutuvat hallinnollisina ratkaisuina.
Koulutuksen tavoitteet ilmenevät opetussuunnitelmissa. Kasvatus- ja opetusalueella on oltava pätevää henkilöstöä tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulun on sytytettävä oppilaissa "tiedon halu", joka motivoi oppimiseen. Jos tavoitteissa onnistutaan, koulussa viihdytään paremmin ja vähennetään syrjäytymisen mahdollisuutta. Opettajankoulutuksen aikana on saatava hyvät tiedot sekä yleisopetuksessa että erityisopetuksessa. Tämä on tärkeää, sillä koulujen erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.
Kasvatus- ja opetustyö vaatii tieteellisen teoriaan tuntemusta ja tehtävän edellyttämää käytännön taitoa. Kasvatus- ja opetusprosessit tapahtuvat välivaiheiden kautta lopullisiin tavoitteisiin. Kenttätyössä on sopeuduttava muuttuviin oloihin ja hallittava kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten hyvin tämä tavoite toteutuu käytännössä. Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä vuorovaikutustekijöihin.
Koulutusta on tutkittava, millä tavoin koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden kannalta. Koulutuksen kohdalla on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä on keskusteltu painokkaasti. Keväisin on tapana asettaa oppilaitoksia järjestykseen. Onko tämä perusteltua, jos taustatekijöitä ei ole otettu tarpeeksi huomioon?
Koulutuksen järjestyminen kuvaa yhteiskunnan laadukkuutta, jos tarvittavat koulutuspalvelut ovat saatavilla. Yhteiskuntapolitiikan avulla luodaan puitteet, miten koulutuspalvelut vastaavat ihmisten tarpeita ja odotuksia. Sivistys ja kasvatus ovat yhteiskunnan arvostustekijöitä, joita on voinut pohtia hyvin suomalaisuuden päivänä. On mietittävä myös sitä, millä tavoin huolehditaan kansansivistyksestä yleensä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat luoneet aikoinaan yhteiskuntaa palvelevia "koulutusmietintöjä", joista on ollut helpohko jatkaa.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi Suomen tietokirjailija
Kuopio
Vaikeinta tässä kaikessa on tietysti se, että mikä ylipäätään on sivistystä.
Moni näyttää pitävän sivistyksenä jonkinlaista laupeaa ja harmitonta käyttäytymistä.
Joku pitää sivistystä sivistyssanoja käyttävänä, sellaisena jossa asioista ei joko puhuta tai puhutaan eufemismein.
Joku pitää sivistyksenä yleissivistystä, joka vaatii osaamista. Ja johon ei välttämättä kuulu kohtelias käyttäytyminen tai kaavamainen tapaetiketti.
Lisäksi voisi puhua sydämen sivistyksestä joka voi paistaa läpi tuskan, ryönän ja kirosanojenkin takaa.
Itse taas pidän sivistyneisyytenä sitä että ei moralisoi. Ja moralisointiin sivistys -sanan hokeminen on kätevä. Silloin sivistymätön on vain sellainen jolla on jonkun mielestä väärät tiedot, väärät mielipiteet ja väärä tapa ilmaista itseään.
Ilmoita asiaton viesti