Kulttuuritapahtumia Haminassa

Tapahtumia ja urheilua on seurattu. Euroopan mestaruuskilpailujen  seiväshypyn kuuden metrin ylitykset ovat jääneet mieleen. Tilanteita arvioitaessa kysytään, millaisia sanoja  käytetään ja miten laadukasta kohtaaminen on ollut. Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen ja muotoutumiseen. Kouluissa mietitään ainesisältöjen ohessa sivistyksen ja kasvatuksen syvällisiäkin kysymyksiä.                                                                     

Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle. Sivistyksen ja kasvatuksen rakentavat käsitteet jäävät helposti  sivuun, jos arvot kovenevat ja saavat enemmän sijaa.  Päätösten avulla voidaan vaikuttaa kouluissa viihtyvyyteen ja  syrjäytymisen estämiseen.  Laadukas oppimateriaali on tärkeää. 

Historiasta tunnetaan Mikael Agricola, joka on toiminut siten, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi. Hän loi pohjan omakielisen kirjallisuuden syntymiselle. Tavoitteiden toteutuminen on yhteydessä koulutuspoliittisiin hallinnollisiin päätöksiin. J. V. Snellman  on pohtinut aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnalle.                      

Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa toteutetaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeita tyydyttävät koulutuspalvelut. Palvelujen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen kiinnitetään huomio. Perustellusti kysytään, millaista tieto- ja viestintätekniikkaa on oppilailla käytettävissään maamme eri alueilla.

Koulutuksen tavoitteet ilmenevät  opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä.  Tehtävien hoitaminen vaatii yleisopetuksen ja erityisopetuksen osaamisen tietoa ja taitoa. Tämä on tärkeä tietää, sillä erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.                                                                                   

Tiedonhalun kasvaessa kiinnostutaan muun muassa matematiikan ja  luonnontieteellisten aineiden oppimiseen ja pohditaan niiden sisältöjä. Tiedetäänkö toisaalta historiasta ja koulujen oppitunneilta, että esimerkiksi Napoléon Bonaparte oli taitava matematiikassa ja  jota esiteltiin mielellään vieraille. Ammattiuran ajateltiin olevan ehkä meriupseeri tai tykistö.

Kasvatus- ja opetusprosessit etenevät välivaiheiden kautta tavoitteisiin, joita Napoléon Bonapartekin pyrki toteuttamaan toiminnassaan. Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävien edellyttämiä käytännön taitoja. Kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot on hallittava ja miellettävä muuttuvat olot.                                        

Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä eri osapuolten vuorovaikutustekijöihin. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä.

Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä  on keskusteltu painokkaasti. Koulutusta tutkittaessa huomataan, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Sivistyksen ja kasvatuksen arvostustekijöitä on pohdittava.  Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oppilaitoksia asetetaan melko usein paremmuusjärjestykseen. Taustatekijöiden vaikutus tuloksiin on  tarkasteltava johtopäätöksiä tehtäessä. Yhteiskuntapolitiikan päätösten avulla ratkaistaan muun muassa se asia, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia.

Päätökset  ovat yhteydessä koulutuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tärkeä on arvioida myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat osaltaan pohtineet koulutusta, jonka  sisältämiin juuriin he ovat paneutuneet.

Kiitän henkilöitä, jotka ovat huomanneet tämän kirjoituksen ja aikaisemmatkin lukemalla ja kommentoimalla. Kiitän myös niitä toimijoita, jotka ovat suunnitelleet Haminassa 1.8.2018 pidetyn Tattoo-musiikkiohjelman, Reserviupseerikoululla juhlitun Suomen lipun merkkipäivän, koululla pidetyn MPK:n 25-vuotisjuhlaseminaarin ja Puolustusvoimain kalustonäyttelyn.

 

Menestystä koulujen alkavalle lukuvuodelle 2018 – 2019.

 

Vuoden 2018 terveisin

  

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija                                                         

http://www.veikkovilmi.fi

 

Kuopio

0
veikkovilmi
Keskusta Kuopio

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti.

Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma.
Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin http://www.veikkovilmi.fi kautta julkaisuja.

Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: http://www.veikkovilmi.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu