Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä lähestyy
Yhteiskunnan haasteita on toimia kansalaisten hyväksi. Onnistuneita ratkaisuja muistellaan. Asioiden kohdalla toivotaan päätösten jouhevuutta ja selkeää tavoitteisuutta. Ajatellaan myös, että hallitaan voitollisesti koronatilanne. Asioita seurataan ja kokouksia pidetään muun muassa etäyhteyksien avulla.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä sisäpolitiikan kysymyksiä on tarkasteltu monissa yhteyksissä. Asioissa on edetty suunniteltujen ohjelmien mukaan. Osallistujat ovat kokoontuneet joukkotilaisuuksiin. Puhuttelevia musiikkikappaleita on kuunneltu ja laulettu. Seppelpartioiden lähettämiset ovat sykähdyttäneet sanomallaan.
Tärkeä ratkaistava kysymys on, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään karikkoja. Kun asioissa on selkeät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan. Politiikka on yhteydessä kansalaisten tukeen ja johtajuuteen. Asioiden vaikutusyhteyksiä on pohdittava huolella. Kansainvälisten Etyjin 1975 ja 2015 -konferensseja on arvioitu politiikan oppimisen kannalta.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on taitolaji, jonka sanoma on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa, ja tapaamiset hoidetaan. Vaikeiden asioiden kohdalla on toimittava mahdollisimman hyvin ja vastattava haasteisiin. Omia näkemyksiä on jatkuvasti arvioitava. Ylimmällä lainsäätäjällä eli eduskunnalla on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisesta.
Toiminnan on oltava ennustettavaa. Koronatilanne on vaikuttanut hyvinvointikysymysten hallintaan ja päätöksentekoon. Julkisuudessa on ollut esillä monenlaisia yhteiskunnan toimintoja. Niiden rahoittaminen on haasteellista. Kysytään esimerkiksi, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut toteutuvat käytännössä.
Politiikan hoidon ratkaisut ovat pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Vastuussa olevat henkilöt vetoavat melko herkästi asiantuntijoihin, vaikka itse ovat päättämässä asioista. Osaamista tarvitaan yhteiskunnan palvelujen hoidossa. Taitoja on kehitettävä.
Yhteiskunnan toiminnassa on tärkeää, että viestintävälineet antavat luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan ratkaisuista. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan päättäjien saavutusten laatua. Tärkeitä kysymyksiä pohditaan muun muassa Minna Canthin päivänä, tasa-arvon päivänä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Reservin upseeri
Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni
Kiuruntie 11
70340 Kuopio
Nyt 24.3.2022 Minna Canthin päivä jo oli. Löysin lähikaupasta kaksikin päivää juhlistamaan sopivaa leivosta. Toinen oli varmaan jonkin lähileipomon tuore suklaa-mousse-leivos ja toinen oli suklainen sydänleivos. Molemmat leivokset olivat tosi hyviä maultaan. Olisi näin keväällä tilaa Minnan kevätleivokselle perinteeksi asti.
Muutoin sanoisin näin sivistyksen nimissä, että mielessä pyörii edes menneen viisaan Jörn Donnerin sanonta ”lukeminen kannattaa aina”. Olemmeko suomalaisina laiskistuneet vain passiivisiksi median seuraajiksi ja television töllöttäjiksi sen sijaan, että ottaisimme itse (siis itse) selvää asioiden taustoista ja ilmiöiden syistä. Juuri mitään akateemista ja älykästä ei ole olla median seuraaja, joka vain uskoo ja uskoo, mitä siellä nykyään sanotaan.
Kirjojen ja hyvien elokuvien mukaan ennen vanhaan toimittajat olivat täynnä sydämen puhtautta ja oikeudenmukaisuutta ja he ottivat oikeasti selvää asioista. Nykyään jossakin toimituksessa myönnettiin, että uutisia heille syötettiin. Hyllyissä ja kirjastoissa pitää olla historiallisia kirjoja ja ainakin vanha tuttu Kansojen historia. Löysin sieltä mielenkiintoisen Ukrainaa koskevan yksityiskohdan. Ukrainasta ei tuohon ennen 1900-luvun puoliväliä painettuun kirjasarjaan ollut tuotu mitään tietoa. Maa on ollut vasta kokeen luonteisesti ollut erotettuna emämaastaan Venäjästä ja sen itsenäisten maiden tapaan on ollut tarkoitus alkaa hoitaa itsenäisesti omia valtioasioitaan. Wikipediassa sen lisäksi on kerrottuna (digitiedon suhteen kuuluu olla varovainen, sitä voidaan muutella tai se voi muutenkin varioitua), että Ukrainan alueella on useita eri heimoja, joilla on vanhastaan ollut tapana kiistellä ja kalistella keskenään. Tietenkin siellä asuu myös venäläisiä paljon. Ukrainan nykyistä tilannetta 2022 kuvaavalla kartalla näkyi vain sisällissotatilanne. Luultavasti maassa asuvat yhä melko maalaiset kansanihmiset sanovat venäläisiksi myös omassa maassa asuvia ukrainalaisia.
Jospa koko selkkauksessa olisikin kysymys vain jälleenrakennustoiveista, koska televisiokuva osoitti selkkauksen alussa, että ihmiset asuivat hökkelikylissä. Ei niitäkään pidä tietenkään julmasti tuhota, mutta oliko alueen ihmisiltä loppunut voimat odottaa parempaa tilannetta, kun kuitenkin maa joutui kärsimään länsimaitten asettamista talouspakotteista. Jaa-a, ken tietää?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset lukijoille, kun verkkosivuilla olevia kirjoituksiani on huomattu ja kiinnostavalla tavalla kommentoitu.
Minna Canthin liputuspäivään liittyvät asiat on hyvä nostaa esille.
Olen osallistunut 6.12.2021 Kuopion sankarihaudan tilaisuuden paraatiin, jossa tehtäväni oli kantaa Suomen lippua.
Terveisin YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi, Kiuruntie 11 70340 Kuopio.
Ilmoita asiaton viesti