YK:n liputuspäivänä

Otsikon sisällön tarkasteleminen suuntaa ajatukset toiminnoille, joita on koettu. Käsiteltävä aihe on läheinen Yhdistyneet kansakunnat -järjestölle, joka on pohtinut hyvinvointiasioiden toteutumista 24.lokakuuta 1945 lähtien. Lokakuun 24. päivä on kansainvälinen YK:n päivä, jota on julistettu vuodesta 1948 ja aloittaa aseidenriisuntaviikon.

YK on hallitusten välinen yhteistyöjärjestö ja perustettu San Franciscossa Kansainliiton korvaajaksi. Järjestön tarkoituksena on arvojensa mukaisesti edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Esimerkiksi vuonna 2019 voidaan miettiä, millä tavoin YK:n haastavat periaatteet ovat käytännössä toteutuneet.

YK:n organisaatio muodostuu kuudesta pääelimestä ja New Yorkissa sijaitsevasta päämajasta. Yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö huolehtivat päätoiminnoista. Erilliset järjestöt, ohjelmat ja rahastot ovat myös tärkeitä toimijoita.

YK:n periaatteet ovat esillä lainsäädännön valmistelussa ja päätöksenteossa. Ne on yleisesti hyväksytty toiminnan ohjeiksi. Niiden perusteella voidaan arvioida omia käsityksiä. Kun näin menetellään, asioita ei nähdäkään liian yksioikoisesti. Tämä koskee kaikkia, jotka ottavat kantaa eri toimintoihin. YK:n johtama ajattelu kiinnittää huomiota muun muassa köyhyysilmiöön, jota tulisi selvittää.

Tavoitteiden arvioinneissa nousee esiin kysymyksiä: millaisia ovat käsitykset päätöksenteon toimivuudesta ja oikeudenmukaisuudesta ja miten estetään yhteiskunnan väestön polarisoitumista. YK:n tähdentämä ihmisarvon yläkäsitteen tulisi suunnata ajattelua. Sen tulisi olla päätöksenteon ohjeena. Tehdyt ratkaisut vaikuttavat siihen, miten hyvin luotetaan hallintoon. Lakien käytäntöön soveltaminen sisältää itseohjautuvuuden ajattelun. Sosiaaliset vaatimukset ja paineet vaikuttavat päätösten taustalla.

Viestintävälineiden tehtävä on välittää luotettavaa tietoa päätöksistä ja tapahtumien kulusta. On saatava sellainen kuva, että kysymysten ratkaisuihin paneudutaan. Eri puolia tarkastelevat kannanotot liittyvät kerjäämisasiaankin, josta YK:n tasolla on oltu huolissaan ja johon pitäisi löytyä mahdollisimman hyvä ratkaisu. Ihmisten parasta tavoitteleva päätöksenteko on yhteydessä laadukkaiden palvelujen järjestymiseen, jota YK tähdentää. Myönteiset kokemukset, joita saadaan hyvistä palveluista, lisäävät päätöksenteon arvostusta.

 

YK:n liputuspäivä

Rukouspäivä

 

Vuoden 2019 terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio

veikkovilmi

Dosentti, YTT, KT, YTL, KM, HuK: Opetusnäytteet dosentuuria varten Kuopion yliopistossa 2007. Todetun tieteellisen pätevyyden jälkeen asetusten mukainen nimitys sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentuuriin. Itä-Suomen yliopiston dosentti. Yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkinto (YTT) Kuopion yliopistossa 1993 ja Kasvatustieteen tohtorin tutkinto (KT) Jyväskylän yliopistossa 2005. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL), Kasvatustieteiden maisteri (KM), Humanististen tieteiden kandidaatti (HuK), Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. Abstract: Secure education. Finnish views on national and municipal priorities of Finland's education services. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Abstract: The satisfaction of Kuopio inhabitants with the services offered by their City in the year 1985. Kuopio University Publications E. Social Sciences 13. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Abstract: Education and educational recruitment. A research about administrative decisions and results based on legislation. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo &amp; Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana &amp; Martin, Marjatta &amp; Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 - 53. Laurinkari, Juhani &amp; Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996. Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda &amp; Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen &amp; Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen &amp; Riitta Vornanen &amp; Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128. Esimerkiksi linkin <a href="http://www.veikkovilmi.fi" title="http://www.veikkovilmi.fi">http://www.veikkovilmi.fi</a> kautta julkaisuja. Kuopion yliopistossa tohtoripromootio 1996 (kutsuttuna 2010) ja Jyväskylän yliopistossa 2009. Tieteellisiä esityksiä kansainvälisissä konferensseissa. Artikkeleiden kirjoittaminen. Suomen tietokirjailija. Oulun yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston alumni. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. Lisäksi muun muassa EUSE-, MAOL-, OSJ-, Tutkiva opettaja -järjestö, Reserviupseeriyhdistys-, MPK-, VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Web address: <a href="http://www.veikkovilmi.fi" title="http://www.veikkovilmi.fi">http://www.veikkovilmi.fi</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu