Huonon heittäjä

Jos jollain on huonot jutut hän on huonon heittäjä. Luulenpa ihan tosissani ettei kukaan teistä pysty heittämään yhtä huonoa kuin minä.

Miten tätä sitten mitataan – runoudessa totta kai. Mehän harjoitamme taidetta samalla mediumilla jonka olemme pyhittäneet viestintään. Mutta siis, asiaan:

Tuijotan edessäni aukeavaa ruutupaperilehtiötä.
Mittaan katseellani ruutujen ja viivojen etäisyyttä toisistaan, etäisyyksien eroa, etäisyyden päästä.
Tuijotan silmikkoon.
Koetan keksiä jotain sanottavaa runonkirjoittamisen vaikeudesta;
mutta tänään ei nappaa; tänään ei ole se päivä, ei oo oikea muudi.
Mittaan katseellani pöydän pintaa ja koetan kuvitella etäisyyden pöydän ja lehtiön välillä.
Molekyylien sähköinen leikki.
Siirrän katseeni takaisin ruutupaperiin. Katseeni etisiytyy ruutujen väliin – onko ruuduilla väliä? Ruudut ovat kiinni toisissaan!
Raivostun ja lähden ulkoiluttamaan koiraa. Syyssateessa käännän sätkän, toisenkin, heittelen keppiä koiralle rannalla. Väistelen kenkineni limoittuneita vaahteranlehtiä koska kenkieni pohjat ovat kuluneet
lähes puhki
etten liukastuisi ja murtaisi polveani, joutuisi jälleen kunnallisen terveydenhuollon toimenpiteisiin
ei köyhällä ole varaa enempää sairastaa kuin ostaa kenkiäkään.
Märkänä ja rättiväsyneenä, märkänä ja rättinä,
pudistelen sadepisarat hiuksistani
ja siirryn tuijottamaan ruutupaperilehtiön metallista niittiä.
0
velipesonen

Olen syntynyt vuonna 1968. Olen insinööri, isä, poika ja muusikko.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu