Tapsan tarina
Nykyinen ilmapiiri lehdistön tiimoilla muistuttaa liki sata vuotta sitten ollutta.
Lapsena Oulunkylässä tapasin monta kertaa hymyilevän, raamikkaan ja lapsestakin ystävällisen tuntuisen herrasmiehen. Hän oli kaikkien rakastama Tapio Rautavaara. Olympiavoittaja keihäänheitossa, maailmanmestari jousiammunnassa,loistava laulaja, filmitähti jolle varmaan Hollywood olisi ollut auki jos englannin kielen taitoa olisi ollut.
Mies joka ei juurikaan jakanut kansaa. Viihtyi esiintyjänä harjannostajaisissa joita siihen aikaan oli tiuhaan koska elettiinhän nousevan Suomen rakentamisen aikaa. Mutta yhtä hyvin Lions Clubin tilaisuuksissa Luovuttamassa Isänmaata Onnellisempana Nousevalle Sukupolvelle.
Tapsa ei ollut poliittisesti sitoutunut. Hän edusti ikänsä pikkuruista Oulunkylän Tähti urheiluseuraa. Suurseurat kosiskelivat kilvan häntä olympiavoiton (1948) jälkeen mutta Tapsa ei koskaan vaihtanut seuraa. Syyksi hän vastasi että ei vaihda seuraa koska hänen yksinhuoltajaäitinsä on ollut perustamassa seuraa vuonna 1918.
Niin. Miten media tähän liittyy? Se tuli mieleen Tapsan joskus kerrottua lapsuudestaan ja nuoruudestaan 30-luvun hätäaputyömaalla jossa ohikulkijat olivat huudelleet pilkkahuutoja kunnan hätäaputyöläisille. Tapsa oli ottanut sepelikiven ja nakannut huutelijan perään. Kivi oli lentänyt nuorukaiselta jo yllättävän pitkälle!
Ja yksi homma oli ollut sanomalehtien myyminen junassa lehtipoikana. Joskus joku päivän politiikkaan suivaantunut porho oli ostanut kaikki tietyn lehden päivän numerot ja avannut junan ikkunan ja viskannut lehdet siitä ulos. Ja heti perään toinen mies oli ostanut kaikki vastakkaisen ideologian lehdet ja tehnyt niille saman tempun. Ne olivat olleet hyviä myyntipäiviä.
Tapsasta tulee mieleen, kun isäni kertoi olleensa nuoruuden kaveriaan Yrjö Uittoa auttamassa tämän perustaman vaatemyymälä Ajattaren avajaisissa.
Hän oli pyytänyt toista julkkistuttavaansa Niilo Tarvajärveä tulemaan paikalle speakeriksi.
Tarvajärvi oli kieltäytynyt siitä sanomalla, että ”naama kuluu liikaa”. Sitten he pyysivät Tapsa Rautavaaraa, joka ilmoitti heti tulevansa ja lauleli vielä rallejakin siellä kävijöiden viihdyttämiseksi ilman pelkoa naaman kulumisesta.
Ilmoita asiaton viesti
”Ajatar on Forumissa, Forumissa Mannerheimintiellä, auki joka ilta kello kahdeksaan…”
-Tuota Rautavaara ei laulanut, mutta tv-mainoksen säkeet jäivät mieleeni. Hesarin etusivulla Ajatar oli myös todellinen kestomainostaja. ”Ajatar on Forumissaaaaaa!”
Ilmoita asiaton viesti
https://www.youtube.com/watch?v=l3fCLRFqj9U
Ilmoita asiaton viesti
Puoli vuosisataa myöhemmin ei länsimaisilla vaatetusliikkeiden asiakkailla ole kanttia pukeutua turkiksiin päästä varpaisiin, hyvä jos pieneltäkään osin. Tää on nykyisin tätä:
https://hs.mediadelivery.fi/img/468/ebee36a24f0acbf759edf7d6440a4d0d.jpg
Ilmoita asiaton viesti
60-luvun loppupuolella alkoi silloinen ”pullamössösukupolvi” levyttämään protestilauluja, joissa pilkattiin sotaveteraaneja ja yhteiskunnan epäkohtia.
Tapio Rautavaara päätti osallistua joukkoon ja levytti oman protestilaulunsa ”Vanhan jermun purnaus”. Sen jälkeen ei aiheesta vähään aikaan tehty protestilauluja. Varsinainen sanoma tulee vasta viimeisessä lauseessa.
https://www.youtube.com/watch?v=YP3mrEgR1ms
Ilmoita asiaton viesti
Olin jo unohtanut Tapsan Vanhan jermun. Kuuntelin sanat tarkkaan ja ihmettelin, ettei Tehtaankadulta tullut Tapsalle noottia. Niin typerää elämä oli siihen aikaan.
Ps, Tapsa ”jatkoi” sotaansa unissansa vuosia vielä siviiliin päästyään.
Ilmoita asiaton viesti
Tapsa kertoi eräässä haastattelussaan kuinka hän oli sodan loppuvaiheen taisteluissa ollut juoksuhaudassa etulinjassa kun joukkuetta oli sitten komennettu jättämään juoksuhauta ja perääntymään pois, koska venäläiset tekivät samoin.
Hän oli ollut viimeinen perääntymään lähtenyt ja siinä vaiheessa oli noustessan huomannut kuinka yksi vihollisista oli vielä paikalla edessä ja suuntasi kiväärinsä häntä kohti. Tapsa teki samoin ja heillä oli katsekontakti toisiinsa lähietäisyydeltä. Kumpikaan ei laukaissut, vaan katsoivat toisiaan silmiin kiväärit ojossa. Sitten venäläinen oli laskenut kiväärin piippunsa alemmas ja Tapsa teki samoin. Tuokion kuluttua molemmat kääntyivät omaan suuntaansa.
Sodan jälkeen muutamien vuosien kuluttua Tapsa oli Helsingin rautatieaseman laiturilla kävellessään nähnyt neuvostoliittolaisen delegaation nousemassa Moskovan junaan. Yksi porukan jäsenistä katsoi Tapsaa pitkään ja hän katsoi takaisin miettien kuinka tutun näköinen mies oli. Junan lähdettyä hän muisti sodan loppuvaiheen tilanteen ja sanoi olleensa varma, että kyseessä oli sama mies.
Tapsa oli sen verran rehellinen, ettei varmastikaan ollut tätä sepittänyt, vaikka ”Korttipakka-laulussa” toteaakin epäuskottavasti: ”Tämä tarina on tosi”.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.youtube.com/watch?v=G-dnmD-otdc
Tuossa Tapsa tyypillisemmässä esiintymispaikassaan. Tampere-Parkano-Seinäjoki ratatyöläisten parissa. TV-ohjelmasta Reissumies topparoikassa vuodelta 1968
Ilmoita asiaton viesti
Yleisö on ainakin täydellä tunteella mukana!
Ilmoita asiaton viesti
Eikö Rautavaara uskotellut itse tehneensä Yölinjalla-laulun? Miten siitä sattuikin tulemaan aivan samanlainen kuin jenkkibiisistä I Walk The Line?
Ilmoita asiaton viesti
En ole kuullut tuollaisesta uskottelusta lainkaan??
Tokihan kappale on ollut tunnettu Suomessakin jo tuolloin ennen Tapsaa joissakin piireissä. Johnny Cash on mies johon aina verrata.
Olisiko Tapsa tehnyt suomalaiset sanat?
https://www.youtube.com/watch?v=jh169rVMveA
Ilmoita asiaton viesti
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Y%C3%B6linjalla
Tuossa taustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Piti oikein kuunnella uudelleen Johnny Cashin I walk the line ja huomasin, että melodian kulku todellakin poikkeaa melko oleellisesti. Ainoastaan tuo ”Because you´re mine, I walk the line” on sama kuin ”Kun ajan vain, yölinjallain”. Joku voisi sanoa sitä plagiaatioksikin.
Olen aiemmin aina pitänyt itsestäänselvänä, että kyseessä on oikea käännösiskelmä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli mieleen asiaa liipaten toinenkin amerikkalaisesta country-laulusta käännetty vastaavan aiheinen kappale ”Huomenta Suomi”, joka USA-laisessa versiossa kertoo junasta nimeltään ”City of New Orleans”. SItä ei Tapsa laulanut, mutta Junnu Vainion käännöksessä on samaa henkeä:
”Ajan yössä tulen tuolta kaukaa,
silmät turtuu selkää kolottaa,
uinuu Putaa, Konginkangas, Laukaa,
yössä kylät läpi jyrään, melkein nolottaa.”
Ja junnulle tyypilliseen tapaan rivien väliin on lisätty kaksimielistä merkitystä viattoman oloisesti:
”Kun toiset nukkuu vuoteessaan,
Mä usvaa putkeen PANEN vaan.
KUMI LAULAA, ääni on se työn.
… ”
Ilmoita asiaton viesti
En usko noiden yksityiskohtien viittaavan petipuuhiin. Verbi ”panna” on ollut tuon sanoituksen aikaan käypäinen teonsana monissa yhteyksissä.
Willie Nelson esittää alkuperäisen laulun aivan hyytävän hienosti!
Ilmoita asiaton viesti
Junnulla ei ainakaan ole ollut tarkoitus, että kaikki asiaa ymmärtävät, vaikka lopettikin säkeistön vielä varmuuden vuoksi sanoihin ”Minä tein sen minkä aikamies vain voi”. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Juha, naaman kuluminen on ihan aiheellinen huoli, josta julkkisten on syytä olla varuillaan.
Oliskohan Tarvajärvi saanut naaman kulumispelon Hollywoodista, jossa samoihin aikoihin kierteli tarina, jonka mukaan billionaari Howard Huges antoi määräyksen, että hänen filmitähtiä kuljettavien autoijen piti hidastaa vauhtia kun tuli töyssy tiehen (speed bump, reikä asfaltiin, jne), ettei tissit löysty. Nääs, jos jatkuvasti hytkyttää rinjoja huonolla tiellä ne löystyy käyttökelvottomaksi.
Tarvajärvellä oli aivan oikea huoli, jos liikaa aukoo suutaan, naamataulu kuluu käyttökelvottomaksi. Ei roikkuvaa naamaa kukaan halua katsella, eikä roikkuvia ….
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän hän ajatellut, että säästää naamansa suurempiin yleisötilaisuuksiin ja telkkariin, ettei leimaudu ”kaikenmaailman kissanristiäisten spiikkeriksi”.
Ilmoita asiaton viesti
Tarva oli kyllä hyvin erilainen kuin Tapsa ihmisenä.
Tapsa oli hyvin sympaattinen kun juonsi mm. Lions Clubin järjestämiä lasten hiihtokilpailuja Oulunkylän Pikkukoskella. Ei siis väliä oliko raavaitten miesten parissa vai pikkulasten. Naisista en viitsi edes puhuakaan tässä yhteydessä koska siitä olisi niin paljon tarinaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tapsan näin useamman kerran tanssilavoilla laulamassa (paperista),
Tarvajärveä en ole koskaan nähnyt.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen alun perin nokialainen, kuten Tapsakin, joka peri äidiltänsä, paitsi tuon urheilupoliittisen näkemyksen, myös pirkkalaisen intonaation.
Tapsa kertoi joskus, miten hän kävi kysymässä toiselta oulunkyläläiseltä Oiva Paloheimolta lupaa runon käyttämiseen laulussa. Paloheimo kun ”asui tossa kivenheiton päässä… riippuu tietysti siitä, kuka heittää.”
Joskus näkee nuorempien jutuissa sellaista kuvitelmaa, että vuoden -48 keihäänheiton kultamitali olisi tullut jotenkin täysin puskista. Takanahan oli kuitenkin jo työläisolympialaisten hopea -37 ja euroopanmestaruuskisojen pronssi -46.
Käsittämätöntä oli, etteivät ruotsalaiset innostuneet julistamaan miestä ammattilaiseksi, kun hän esitti keihäänheittäjää Kultamitalivaimo-leffassa jo vuonna -47.
Ilmoita asiaton viesti
miten hän kävi kysymässä toiselta oulunkyläläiseltä Oiva Paloheimolta lupaa runon käyttämiseen laulussa. Paloheimo kun ”asui tossa kivenheiton päässä… riippuu tietysti siitä, kuka heittää.
____________________________________________________________
Tapsalta oli matkaa kyllä Paloheimolle noin kaksi kilometriä. Oiva Paloheimo asui minua vastapäätä aivan 60-luvun alussa. Talo, jossa hän asui, oli pieni puinen talo jonka Larin-Kyösti oli testamentannut ja siinä asui kirjailijoita. Paloheimon jälkeen muistaakseni Daniel Katz. Ja Larin-Kyösti (Kyösti Larsson) oli siis asunut.
Paloheimon muistan 6-8 vuotiaana kun hän tonttuili humalassa siellä. 🙂 Kerrankin oli kiivennyt mökkinsä katolle, oli kai perheriitaa tms,, oli sunnuntain iltapäivä kesällä ehkä v.1962. Oulunkylän poliisiasema oli siinä lähellä ja pari poliisia tulla lampsi talolle ja huutelivat että ”Oiva, tuu alas sieltä” 😉
Runo varmaan oli Ontuva Erikson. Oiva Paloheimo oli hieno runoilija ja tämän olen käsittänyt vasta viime vuosina. Tuolloin skidinä en tajunnut vaan ihmettelin miten aikuiset voivat käyttäytyä noin. 🙂
https://www.youtube.com/watch?v=SpjESEykWe8
Ilmoita asiaton viesti
Joo, Paloheimokin oli alun perin pirkanmaalainen, mutta tarkoitus epäilemättä oli rauhoittua Oulunkylään lopuksi ikää. Levotonta lapsuutta [:)] seurasi kuitenkin levoton aikuisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Johnny Horton – North to Alaska (Official Audio)
https://www.youtube.com/watch?v=BLONWy46gIE
Tässä Rautavaara versiollaan : Kohti Alaskaa
https://www.youtube.com/watch?v=SwE8kkV-8Lk
Laitoin nuo linkit kappaleisiin, että kuinkahan moni nuo muistaa?
Toki Yölinjallain kuuluu joukkoon:
https://www.youtube.com/watch?v=BrlBWl_57Jk
Ilmoita asiaton viesti