Hei, Nuoret jalkapalloilijat!

Nuorten jalkapallon maaottelu

Ete­lä-Kar­ja­las­sa elo­kuun alus­sa jär­jes­te­tään al­le 17-vuo­ti­ai­den avoin Poh­jois­mai­den mes­ta­ruus­tur­naus.

• Asi­as­ta ker­too (Ant­ti Sil­ven­noi­nen) Uu­tis­vuok­si 27. 4. 2023 ot­si­kol­la “Ete­lä-Kar­ja­lan ke­sä tar­jo­aa myös jal­ka­pal­lon maa­ot­te­lui­ta”

Leh­ti­kir­joi­tuk­sen mu­kaan tur­nauk­seen osal­lis­tu­vat vuon­na 2007 ja sen jäl­keen syn­ty­nei­den poi­kien maa­jouk­ku­eet kuu­des­ta maas­ta. Voit­toa ta­voit­te­le­maan Ete­lä-Kar­ja­laan saa­pu­vat kuu­si maa­jouk­ku­et­ta.

• Suo­men li­säk­si tur­nauk­ses­sa näh­dään
• Nor­ja,
• Tans­ka,
• Ruot­si,
• Fär­saa­ret, ja
• Is­ra­el,

jon­ka Suo­men Pal­lo­liit­to kut­sui tur­nauk­seen mu­kaan Poh­jois­mai­den ul­ko­puo­lel­ta. Poh­jois­mai­den mes­ta­ruus­tur­naus pe­la­taan Luu­mä­el­lä, Lap­peen­ran­nas­sa, Jout­se­nos­sa ja Imat­ral­la.

PM-tur­nauk­sen pää­pe­li­paik­ka on Kim­pi­nen, jos­sa pe­la­taan nel­jä al­ku­loh­ko­jen ot­te­lua ja lop­puot­tel­lu. Tur­nau­sot­te­lui­ta pe­la­taan myös Ukon­nie­men ja Taa­ve­tin ur­hei­lu­ken­til­lä se­kä Jout­se­non kes­kus­ken­täl­lä. Ikä­luo­kan maa­jouk­ku­een Suo­men pää­val­men­ta­ja­na toi­mii Erk­ka V. Leh­to­la.

• On pi­ris­tä­vä saa­da tän­ne Ete­lä-Kar­ja­laan use­am­pia maa­ot­te­lui­ta. Tä­mä on ki­va li­sä ke­sän, kun ta­pah­tu­mia on kau­pun­gis­sa ai­ka ra­ja­tus­ti. Täs­sä on hy­vä se­kin,et­tä saam­me la­jil­le nä­ky­vyyt­tä Lap­peen­ran­nan li­säk­si Imat­ral­la ja Luu­mä­el­lä, PE­PON (lap­peen­ran­ta­lai­nen jal­ka­pal­lo­seu­ra) pu­heen­joh­ta­ja Ka­ri Su­ni­nen to­te­aa.

Suo­men ale 17-vuo­ti­ai­den poi­kien maa­jouk­kue on näh­ty to­si­toi­mis­sa Ete­lä-Kar­ja­las­sa vii­mek­si vuon­na 2009, jol­loin se koh­ta­si Ve­nä­jän Imat­ral­la ja Lap­peen­ran­nas­sa. Suo­men maa­li­vah­ti­na näh­tiin Jes­se Jo­ro­nen, jo­ka pe­la­si vie­lä tuol­loin kas­vat­ta­ja­seu­ras­saan Sim­pe­len Ur­hei­li­jois­sa. Ny­kyi­sin Jo­ro­nen edus­taa Ve­ne­zia FC:tä Ita­li­an Se­rie B:ssä!

• Hie­noa oli­si, et­tä meil­lä oli­si Ete­lä-Kar­ja­las­ta pe­laa­jia mu­ka­na Suo­men jouk­ku­ees­sa. Toi­vo­taan näin, sa­noo Ka­ri Su­ni­nen.

Olin mi­nä­kin ker­ran jal­ka­pal­lo­val­men­ta­ja­na

Sil­loin oli vuo­si 1959.

Olin päät­tä­nyt Ar­kan­ge­lin pe­da­go­gi­sen kor­ke­akou­lun ins­ti­tuu­tin ai­hee­na­ni lii­kun­ta­kas­va­tus ja ana­to­mia ja fy­si­olo­gia. It­se vie­lä luis­te­li­ja­na sain muun mu­as­sa oi­keu­den val­men­taa pi­ka­luis­te­li­joi­ta.

Kun vie­lä va­ki­tuis­ta työ­paik­kaa ei löy­ty­nyt ja oli ke­sä, niin ker­ran mi­nut pyy­det­tiin tree­naa­maan noin 10 – 12 -vuo­ti­ai­den jal­ka­pal­lo­poi­kien ryh­mää kun val­men­ta­ja läh­ti lo­mal­le.

Pe­rim­mäi­nen tar­koi­tus oli pi­tää poi­kien jouk­kue ka­sas­sa ke­sän yli ja tree­nit oli­vat kol­me ker­taa vii­kos­sa.

No, lei­pä ra­ha pi­ti tie­na­ta! Jo­ten as­tuin po­ru­kan eteen tuo­ma­rin­pil­li kau­las­sa ja jal­ka­pal­lo kä­des­sä. Po­jat ot­ti­vat mi­nut hy­myil­len vas­taan.

Mut­ta kun it­se as­tuin hei­dän kans­sa ta­sa­ver­tai­se­na pe­laa­maan, niin kaik­ki al­koi men­nä hy­vin ja ilo­mie­lin jat­koim­me. Mi­nul­le se oli fyy­sis­tä tree­naa­mis­ta tal­vek­si, jo­ten ah­ke­ras­ti juok­sin kil­paa ja pot­kin pal­loa oi­ke­an suun­taan poi­kien kans­sa. Kun har­joit­te­lu­tun­ti oli päät­ty­nyt, niin hi­ki va­lui meis­tä jo­kai­ses­ta ja tyy­ty­väi­siä olim­me kaik­ki.

Tä­mä työ­ru­pe­ama kes­ti ai­na­kin vä­hin­tään pa­ri viik­koa. Po­jat ei­vät lais­ko­tel­leet, en­kä mi­nä­kään. Lo­mal­ta pa­lan­nut val­men­ta­ja sai tyy­ty­väi­se­nä po­jat ta­kai­sin.

Tä­mä­kin ki­va jut­tu on jää­nyt mie­leen!