Hiljan Piha

Karjalaisen kotitalon pihapiiri muodostaa Imatralla karjalaista talonpoikaiskulttuuria esittelevän kokonaisuuden. Ulkomuseo oli perustettu Imatran kotiseutuyhdistyksen toimesta vuonna 1959.

Yhdistys luovutti museon Imatran kaupungille vuonna 1974. Alue oli ulkomuseona 1959 – 2009, tällä hetkellä museotoimintaa ei ole.

Inkeriläisiä vieraita Pietarista.
Inkeriläisiä vieraita Pietarista.

Hiljan Pihan historiaa

Uutisvuoksi torstaina 5.10.2023

  • Santeri Tynkkynen

  1. Imatralainen kirjailija Hilja Valtonen perusti Karjalaisen kotitalon pihan alunperin vuonna 1962, jolloin pihaan tuotiin vanhoja rakennuksia eri puolilta Etelä-Karjalaa.

  2. Pihapiirissä nököttää edelleen useita 1800-luvun rakennuksia. On riihtä, aittoja, perinteistä tuparakennusta, nuottakotaa ja savusaunaa.

  3. Vuoksen Lautturin yrittäjä Taisto Kainulainen vuokrasi Karjalaisen kotitalon itselleen Imatran kaupungilta vuonna 2010. Kainulainen ryhtyi siistimään ympäristöä ja laittamaan rakennuksia kuntoon.

  4. Kesällä 2011 Karjalaisen kotitalon piha nimettiin Hilja Valtosen mukaan Hiljan pihaksi. Silloin valtioneuvos Riitta Uosukainen oli paljastamassa nimeä.

  5. Hilja Valtonen oli kirjailija ja kansankouluopettaja. Kirjailijana hän toi suomalaiseen kirjallisuuteen modernin, itsenäisen naistyypin.

  6. Valtonen sai kotiseutuneuvoksen arvonimen vuonna 1974.

  7. Valtonen oli myös vuonna 1970 ensimmäinen Imatran Inkeri.

Imatran kotiseutuyhdistys

Imatran kotiseutuyhdistys on päättänyt kunnioittaa Kosti ja Hilja Valtosen muistoa kiinnittämällä muistolaatan Karjalaisen kotitalon, eli Hiljan pihan päärakennuksen, seinään.

Taisto Kainulainen kertoo lehdessä, että idea laatasta syntyi Imatran kotiseutuyhdistystä lakkautettaessa huhtikuussa, kun yhdistyksen tilille jäi käyttämättömiä varoja.

Taisto Kainulainen. Hiljan Pihan isäntä.
Taisto Kainulainen. Hiljan Pihan isäntä.

– Meille jäi pikkuisen rahaa ja mietimme, mihin se laitetaan. Hiljan pihalla ei ole minkäänlaista muistolaattaa sen perustamisesta. Ajatus muistolaatasta sai sitten eniten tuulta alleen.

Päärakennuksen seinään on kiinnitetty A3-kokoinen metallilaatta, johon on teetetty tekstiä lasertekniikalla. Laatta ja siinä oleva teksti julkaistaan Hiljan päivänä sunnuntaina 8. lokakuuta 2023 kello 12 alkavassa tilaisuudessa.

– Valtioneuvos Riitta Uosukainen oli paljastamassa laatan. Hän tunsi aikoinaan henkilökohtaisesti Hilja ja Kosti Valtosen, Kainulainen mainitsee.

Musiikkiopiston oppilaat soittivat musiikkia julkistamistilaisuudessa, ja päärakennuksen sisällä Veikko Puska kertoo alueen historiasta. Julkistamisen jälkeen luvassa kakkukahvit.

Hiljan Piha – Aarreaitta Inkeri Klubi Ry:lle

Hiljan Pihan aitta numero Neljä.
Hiljan Pihan aitta numero Neljä.

Niin kuin näkyy lehti kuvassa, jossa Taisto Kainulainen avaa Aitan nro 4 ovea lukosta, ylhäällä näkyy pieni Inkerin lippu. Tuo Aitta oli meille tosi tärkeänä Inkeri klubin toiminnalle.

Jo ensimmäisenä kesänä klubin perustamisesta 2014 oli ensimmäinen näyttely Hiljan pihalla! Ja se toiminta jatkui vuosia siitä eteen päin! Vieraita kävi kesäisin paljon, jopa ulkomailta asti olivat löytäneet Imatran Hiljan Pihan.

Virossa esiintyneen inkeriläisen folkloreryhmän Mummot esiintymisasu. Se on nykyään kansallismuseossa.
Virossa esiintyneen inkeriläisen folkloreryhmän “Mummot” esiintymisasu. Se on nykyään kansallismuseossa.

Inkeri Klubin näyttely aitassa numero neljä.
Inkeri Klubin näyttely aitassa numero neljä.

Inkeri Klubin näyttely aitassa numero neljä.
Inkeri Klubin näyttely aitassa numero neljä.

viovio
Imatra

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan pitäjä, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu