Keitä Ovat Nuuttipukit?

Nuuttipukki Jouluvalko Nuuttipukki

Olet­ko näh­nyt Nuut­ti­puk­ke­jä tai käy­nyt Nuut­ti­tan­seis­sa? En mi­nä ai­na­kaan! Kuu­lem­ma Nuut­ti­pu­kit voi­vat tä­nään Nuu­tin päi­vä­nä tul­la pyr­ki­mään ta­loon ihan il­man kut­sua! Kai­kel­ta va­ral­ta läh­din et­si­mään tie­toa ne­tis­tä asi­an­tun­ti­joil­ta.

Nuuttiperinne

Sain sel­vil­le, et­tä Nuut­ti­puk­ki on ka­len­te­riin liit­ty­vää pe­rin­net­tä ja et­tä toi­min­ta ei ole mi­ten­kään jär­jes­täy­ty­nyt­tä. Nuut­ti­puk­ki­pe­rin­ne on jat­ku­nut Suo­mes­sa elä­vä­nä vii­me so­tiin as­ti. Hii­va­puk­kien eli nuut­ti­puk­kien kul­ku­een yti­men muo­dos­ti­vat kum­mal­li­ses­ti pu­keu­tu­neet mie­het ja nai­set. Pu­keil­la oli pääs­sään pu­kin tai lam­paan nah­ka, kas­vot oli pei­tet­ty na­hal­la tai tuo­hi­sel­la naa­ma­ril­la taik­ka no­et­tu mus­tak­si. Leu­as­sa roik­kui pit­kä par­ta. Tak­ki­na pu­kil­la saat­toi ol­la nu­rin­päin kään­net­ty nah­ka tai ol­ki­pal­mi­kois­ta val­mis­tet­tu tak­ki. Joil­la­kin oli kä­des­sään sei­väs, jon­ka pääs­sä oli mär­kä vih­ta ih­mis­ten hui­to­mis­ta var­ten.

Nuut­ti­pu­kit kul­ki­vat ta­los­taan ta­loon, lau­loi­vat ter­veh­dys­sa­nat ja ky­se­li­vät: “On­ko hii­vo­ja jä­lel­lä?” Ta­lon­vä­en kuu­lui kes­ti­tä puk­ke­ja sah­dil­la ja ruo­al­la. Jos sah­ti oli lo­pus­sa, pu­kit vei­vät olut­tyn­ny­reis­tä ta­pit ja lau­loi­vat pilk­ka­lau­lu­ja. Poh­jois-Suo­mes­sa huo­noi­hin ta­loi­hin kan­net­tiin myös kan­to­ja si­säl­le. Jos kes­ti­tys­tä kui­ten­kin saa­tiin, pu­kit kiit­ti­vät ja lau­loi­vat. Ta­lon­vä­ki vas­ta­si pu­keil­le omal­la lau­lul­laan.

Ta­los­ta toi­seen kul­ke­vaan jouk­ki­oon liit­tyi mu­kaan ih­mi­siä mat­kan var­rel­ta. Kul­kue mer­kit­si kun­kin ta­lon oveen tai pe­rä­sei­nään tie­don sii­tä, et­tä ta­lo oli mak­sa­nut “nuut­ti­ve­ron”. Jos kes­ti­tys oli ol­lut run­sas­ta, piir­ret­tiin sei­nään niin mon­ta haa­ri­kan ku­vaa kuin ta­los­sa oli tar­jot­tu. Piir­ros sai ol­la ko­ko tal­ven pai­kal­laan to­dis­ta­mas­sa ta­lon vau­raut­ta ja vie­raan­va­rai­suut­ta.

Puk­kien mu­kaan­sa ke­rää­mät ruu­at ja juo­mat saa­tet­tiin koo­ta yh­teen ta­loon, jo­ka oli va­lit­tu jär­jes­tä­mään jou­lu­kau­den vii­mei­set lei­kit ja tans­sit. Ky­län vä­ki saa­pui sin­ne il­ta­sel­la yh­des­sä syö­mään, juo­maan ja näin hy­väs­te­le­mään jou­lun ai­ka. Pi­dois­sa soi­tet­tiin, tans­sit­tiin ja me­lut­tiin. Juh­lan päät­teek­si kan­net­tiin jou­lui­set ol­jet ulos ta­los­ta.

VIDEOLINKKI Facebookiin: Nuuttipukit kiersivät ovelta ovelle (1970)

Kurkistamme Nuuttipukin Historiaan

Pe­rin­teen his­to­ri­an tun­ti­joi­den mu­kaan ai­na­kin 1800-lu­vul­ta Nuut­ti­puk­ke­ja oli­vat nuo­ret mie­het, jot­ka pu­keu­tui­vat pu­keik­si ja kier­si­vät ta­lois­sa pe­lot­te­le­mas­sa ja pyy­tä­mäs­sä jou­lus­ta jää­neet olu­et ym. Myö­hem­min ta­pa al­koi ke­ven­tyä, mu­kaan tu­li myös nuo­ria nai­sia. 1920 – 1930 -lu­vuil­la al­koi jo ol­la nuo­ri­son ja las­ten pe­rin­net­tä, vii­meis­tään so­tien jäl­keen ai­na­kin kau­pun­geis­sa pää­asi­as­sa las­ten pe­rin­net­tä. 1980-lu­vul­ta läh­tien Nuut­ti­puk­kien vaat­teet al­koi­vat ol­la yhä enem­män eri­lai­sia fan­ta­sia-asu­ja ja mui­ta naa­mi­ai­sa­su­ja.

Lasten Harjoittamaa Toiminta

Ny­ky­ään nuut­ti­puk­ki­pe­rin­ne on pää­asi­as­sa las­ten har­joit­ta­maa toi­min­taa. Nuu­tin­päi­vä­nä, 13.1. pää­asi­as­sa lap­set pu­keu­tu­vat naa­mi­ai­sa­sui­hin ja läh­te­vät kier­tä­mään ta­los­ta ta­loon. Usein tar­vi­taan kui­ten­kin ai­kuis­ten apua, esim. au­to­kus­keik­si ja pu­keu­tu­mi­sen apu­na. Ovel­la he ky­sy­vät, “saa­vat­ko Nuut­ti­pu­kit tul­la”. Lu­van saa­tu­aan esit­tä­vät yleen­sä jon­kun lau­lun tai ru­non tms. Tä­män jäl­keen saa­vat pal­kak­si esim. suk­laa­pa­tu­kan, lak­rit­sia, he­del­män, ra­haa tms.

VIDEOLINKKI Facebookiin: Yle Pori – Nuuttipukit Pomarkussa

Vuo­si vuo­del­ta Nuut­ti­puk­ki­pe­rin­ne on hii­pu­nut. Pe­rin­teen tu­le­vai­suus riip­puu pit­käl­ti sii­tä, ovat­ko las­ten van­hem­mat ko­toi­sin seu­dul­ta, jos­sa pe­rin­net­tä on vaa­lit­tu. Täl­löin se usein siir­tyy myös per­heen lap­sil­le.

– Voi vain to­dis­taa, niin se on kai­ken muun­kin pe­rin­teen koh­dal­la. Jos van­hem­pi su­ku­pol­vi ei vä­li­tää säi­lyt­tää pe­rin­net­tä, niin se va­li­tet­ta­vas­ti hii­puu hä­mä­rään men­nei­syy­teen!

Mut­ta oi­kein hy­vää Nuu­tin päi­vää kai­kil­le tä­tä ni­meä kan­ta­vil­le! Ni­men ylei­syys Di­gi- ja vä­es­tö­tie­to­vi­ras­ton tie­don (hel­mi­kuu 2023) mu­kaan: Nuut­ti on en­sim­mäi­se­nä etu­ni­me­nä 2196 mie­hel­lä ja 6 nai­sel­la.

Lue lisää Nuuteista:

– Tuomas kulta joulun tuopi, hiivanuutti poijes viepi.

viovio
Imatra

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan pitäjä, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu