Majesteettinen Imatrankoski

Tyttö Oli Nätti Kuin Kedolla Kukka
Viipurista Imatralle Matkusti
…

Kuulin tätä suomenkielistä laulua jo pienestä pitäen ilman sen enempään sisältöä ajatellen. Kiva oli vaan laulun melodia, kun äitini sisaruksineen lauloivat sitä. Laulun vetäjänä aina oli nuorin heistä, Lempi-täti, Lempi Heistonen / Sergejeva. Kuinka puhtaalla suomenkielellä Lempi-tätini laulaakaan vielä pitkälle yli 80-vuotiaana, kun nauhoitin kappaleen radionauhurilla ennen lähtöäni Suomeen.

Kun tyttäreni perheineen muutti Imatralle ja heidän kanssa myös äitini, Hilma Heistonen, niin laulun sisällölle löytyikin “vahvistusta”. Imatra on olemassa ja niin myös se Inkerissä vain lauluista tunnettu kuohuva Imatrankoski!

Äitini oli ihan innoissaan ja kun me tulimme Vantaalta lapsenlapseni kanssa käymään, niin äitini lauloi minulle tämän laulun. Vein äitini katsomaan kuohuvaa Imatran koskea ja sitten muistomerkille, joka on tehty niille tytöille, jotka “hyppäsivät aaltojen valtaan”. Äitini oli silloin yli kahdeksankymppinen ja järkyttyi muistomerkistä aina kyyneliin asti!

Tästä surullisesta aiheesta huolimatta Vuolas Vuoksi on virrannut jo tuhansien vuosien ajan ja on keräännyt ihmisten katseita jo ammoisilta ajoilta rannoilleen ihailemaan kosken kauneutta ja veden mahtavaa voimaa.

Hieman Historiaa

Kalevalassa on mainittu:

Kolme on koskea kovoa,
..
Hämehess’ on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa;
ei ole Vuoksen voittanutta,
yli käynyttä Imatran.

Imatrankoski syntyi noin 6’000 vuotta sitten Saimaan vesimassojen murtautuessa Salpausselän läpi. Salpausselkä muodosti kauan tehokkaan esteen veden virtaamiselle Laatokkaan, mutta maan kohoaminen lännempänä sai veden purkautumaan kaakkoon. Sinne se Vuoksi vie nyt tämän ison vesimassan, Euroopan suurimpaan järveen Laatokkaan, joka sijaitsee Luoteis-Venäjän Leningradin alueella ja Karjalan tasavallassa.

Vuonna 1557 Ruotsin Kuningas Kustaa Vaasa on sisällyttänyt Imatran virallisiin asiakirjoihin: “Lohen kalastus Imatran vesiputouksen läheisyydessä” on merkitty kuninkaallisiin kirjoihin veronalaisena.

Vuonna 1638 Suomen kenraalikuvernööri kreivi Per Brahe ihaili vesiputousta.

Vuonna 1787 Imatra ilmestyi ensimmäisen kerran taiteilijan kankaalle. En löytänyt kuka se ensimmäinen taiteilija oli, mutta laitan Akseli Gallen-Kallelan maalauksen Imatrankoskesta

Imatrankoski oli vapaana virratessaan yksi Pohjoismaiden suurimmista koskista jopa “Euroopan Niagara”:ksi sanottu.

Imatrankosken historiassa löytyy paljonkin tietoa. Koskea ja sen ympäristöä on maalattu, kuvattu ja tehty videoita ja kerrottu tarinoita. Tässä kaksi kuva miten ylitettiin Vuoksen virta kauan ennen kuin ei ollut vielä siltaa ja miten samalla tavalla nykypäivänäkin ylitetään huvitusmielessä.

Venäläisen Aateliston Matkailun Kehto

Vuonna 1772 Venäjän keisarinna Katariina II, joka oli matkustanut ympäri Venäjää ja jopa Eurooppaa, vieraili Imatran vesiputouksella, hänen esimerkkinsä teki tästä ainutlaatuisesta Suomen alueesta Pietarin aatelistolle muodin matkustaa luonnon tilassa olevalle vesiputoukselle.

Kun vuonna 1809 Venäjän keisari Aleksanteri I lahjoitti silloin suomalaisille laajan itsehallinnon ja Venäjän keisarikunnan yhteyteen perustettiin Suomen Suuriruhtinaskunta, niin tästä tuli venäläisen aateliston matkailun ystävien ja fanittajien kohde.

Kesällä 1829 Anna Kern, venäläinen aatelisnainen ja muistelmakirjailija, kävi ystäviensä seurassa, muun muassa venäläisen säveltäjän Mihail Glinka:n ja muiden kirjailijoiden, runoilijoiden, journalistien ja toimittajien kanssa ihailemassa Imatrankoskea.

“Kuulin, että myöhemmin käyntimme ansiosta tuli muotia mennä ihailemaan tätä upeaa vesiputousta. Niin että sen ympärille rakennettiin hotelleja, kahviloita, erilaisia ​​paviljonkeja ja toivat sieltä kaikenlaista runoutta upeasta Imatrasta …”, näin hän myöhemmin kirjoitti.

Kun rata Viipurista (Antreasta) Imatralle valmistui vuonna 1892, radan myötä alkoi vilkas liikenne Pietarista lomailijoiden suosimalle Imatrankoskelle. Junia tuli vuosisadan lopussa jopa 12 – 14 joka päivä!

Niin se oli ennen! Entä Nyt?

Imatran Kosken luonnollisen mahtavan virtauksen ja vesiputouksen hillitsi Suomen suurin vesivoimalaitos patoamalla sen sähköntuotannolle vuonna 1929. Nyt Vuoksi kuohuu ja pauhaa jo melkein sata vuotta padottuna olleeseen. Se on Suomen vanhin matkailunähtävyys, joka on vetänyt vierailijoita aina 1800-luvulta alkaen ja tuo edelleen ihailijoita erityisesti Venäjältä.

Olen kirjoittanut 2015 blogin “Imatrankoski se kuohuu ja pauhaa …”

Nyt halusin kirjoittaa lisää kun Uutisvuoksen lehdessä oli 5.6.2022 julkaistu Mari Markkasen iso kuva Imatran koskesta ja kirjoitus: “Koski kuohuu aamusta iltaan koko kesäkuun.” Kirjoittaja mahtanee tarkoittaa, että vesi virtaa näytös-uomassa valoisana aikana.

Kesä on nyt parhaimmillaan ja luonto kukoistaa! Lomakausi on alkanut matkailijoille ja mikäpä voisi vetää heitä tänne Imatralle, jos ei Majesteetillinen Imatrankoski ympäristöineen!?

Tervetuloa!