Mäntypuu

Mäntypuu

Viisaammat tietävät kertoa, että männyt ovat kasvaneet maapallolla jo 150 miljoonaa vuotta sitten.

Mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen (Pinus) sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa. Männystä käytettyjä nimityksiä suomen kielessä ovat myös länsimurteissa käytetty Honka ja itämurteissa käytetty Petäjä. Honka tarkoitti vanhan kansan kielessä tarkemmin vanhaa pystyyn kuivunutta mäntyä ja petäjä suureksi kasvanutta mäntyä.

Pohjoisella pallonpuoliskolla on noin 100 mäntylajia. Pinus silvestris on yksi yleisimmistä lajeista, jota löytyy Euroopassa ja Siperiassa. On kehitetty myös koristemäntyjä.

Mänty Elämän Puu

Männyn metsää pidetään luonnon inhalaattorina. On tutkittu, että männynneulat vapauttavat erityisiä biologisesti aktiivisia aineita, fytonisideja, jotka estävät bakteerien, mikroskooppisten sienien ja alkueläinten kasvun ja kehityksen. Männyt erittävät erityisen paljon haihtuvia öljyjä, jotka kohentavat mielialaa ja parantavat elimistön vastustuskykyä.

Jos lähtee laajemmin tutkailemaan asiaa, niin voi sanoa, että koko mänty — juurista aina huippuun asti — on lääkepuu, todellinen Elämän puu.

Muinaisia Legendoja ja Uskomuksia

Tähänkin puuhun liittyy legendoja ja uskomuksia ympäri maailmaa. Esimerkiksi Kiinan ja Japanin legendoissa mäntyä pidettiin pitkäikäisyyden lähteenä uskoen, että jos syö sen siemeniä, ne pidentävät ihmisen elämää ja sitä kutsuttiin Elämän Puuksi, koska iän myötä siitä tuli aina vain kauniimpi.

Vanhoina aikoina uskottiin, että mänty pystyy lievittämään raskasta syyllisyyden tunnetta, poistamaan vahingot. Oven alle piilotetut männyn oksat ajoivat pois pahan energian ja tyynyn liepeeseen ommellut oksat paransivat sairauksia. Uskottiin, että vahva amuletti voidaan saada ripustamalla kultaketju elävän männyn oksalle usean tunnin ajaksi.

Slaavilaiset kansat ajattelivat, että mänty toimi yhdessä muiden arvostettujen puiden kanssa Elämän puuna. Ihmiset näkivät puun koostuvan kolmesta osasta ja rakensivat sen pohjalle koko maailmanjärjestelmän.

1. Aurinko ja kuu elivät oksilla, sieltä myös linnut löysivät suojan.
2. Mehiläiset liittyivät runkoon, ja
3. käärmeet ja majavat asuivat juurissa.

Tämä esiintyi usein tarinoissa, jotka symboloivat elämää ja kuolemaa.

Mäntypuu Lääkekasvina

Mänty on yksi vanhimmista lääkekasveista. Puun neulasia laitettiin kompresseihin ja hauteisiin jo 5000 vuotta sitten. Muinaisessa Egyptissä mäntyhartsi oli yksi osa balsamiseoksia. On osoitettu, että nämä formulaatiot eivät vieläkään (3000 vuoden jälkeen) ole menettäneet bakterisidisiä ominaisuuksiaan.

1. Männyn silmuja, uutteita, eteeristä öljyä, pihkaa (mehua) käytetään keuhkoputkentulehdukseen ja keuhkosairauksiin.
2. Mäntyneuloja käytetään C-vitamiinin hypo- ja avitaminoosin ehkäisyyn ja hoitoon.
3. Männyntervaa käytetään ulkoisesti voiteina tiettyihin ihosairauksiin (psoriaasi, ekseema jne).
4. Venäjällä oli tapana pureskella mäntyhartsia hampaiden, ikenien vahvistamiseksi ja suuontelon desinfioimiseksi.

Mänty Leningradin Piirityksessä

Toisen maailmansodan aikana Leningradin kasvitieteellisen instituutin työntekijät. V. L. Komarovan johdolla kehittivät vitamiinijuoman männynneulasista. Monet leningradilaiset selvisivät kaupungin piirityksen aikana nälänhädästä tämän juoman ansiosta.

Mänty Vahva Puulaji

On tiedossa, että muinaisista ajoista lähtien mäntypuuta on käytetty laajalti rakentamisessa, huonekalujen valmistuksessa ja laivanrakennuksessa. Argonauttien alus ja troijalaisten laivat rakennettiin mäntypuusta. Nykyäänkin tämä puulaji on ahkerasti käytössä!

Koska kaikki havupuut ovat kyllästettyjä luonnollisilla öljyillä, ne kestävät hyvin sienien, hyönteisten ja mikro-organismien haitallisia vaikutuksia. Eli tämän öljyn ansiosta mänty ei hajoa niin nopeasti kuin moni muu puulaji. Mäntypuulla on erinomainen ilman ja kosteuden läpäisevyys kuin myös erinomaiset lujuusominaisuudet ja suuri tiheys. Näin kertovat asiantuntijat.

Omia Kokemuksia

Kun meidät pakosta vietiin synnyinkodistamme ja jouduimme Uralille Udmurttien kansan joukkoon, niin pian huomasimme ja ihmettelimme mitä he kaiken aikaa syövät? Meillä oli silloin nälkävuodet! Sitten jossain vaiheessa selvisi, että he pureskelivat männyn pihkaa. Se oli jollain tavalla valmistettu sellaisiksi pienen kolikon kokoisiksi ”karkeiksi”. Kun kerran kävimme torilla, niin näin, että siellä niitä jopa myytiin. Ne olivat sellaisia keltavärisiä ja ohuita, ikään kuin läpinäkyviä. Mutta en muista olisinko itse saanut koskaan niitä pureskella. Se oli sen kansan tapa!

Myös männyn silmu tuli tutuksi. Siihen sain tutustua ja sitä maistella. Taisin olla vielä alle kouluikäinen, kun lapset vietiin lähimetsään ja aikuiset meille kuorivat noita silmuja ja antoivat niitä pureskella. Kuka järjesti en tiedä, muta kuitenkin se oli joku paikallinen henkilö. Ehkä päiväkotilaisten kanssa, jossa veljeni kävi, minäkin pääsin joukkoon mukaan.

Honkain keskellä

Aamu Mäntymetsässä

Lähteet

• Сосна обыкновенная. Бытующие в народе легенды и мифы
• Лечит от депрессии, туберкулеза и язвы. Чем еще полезна сосна?