Mitä Kuuluu!

Todellakin “mitä kuuluu” Vapaavuorolle kun en ole kirjoittanut tänne mitään sitten viime vuoden toukokuun. Olen ollut tiiviisti Puheenvuorossa.
Aurinko Paistaa
Aiheen tälle blogille sain päiväkodin lapselta! Toisi kiva juttu! Haluankin jakaa tuntemuksiani siitä!
Tänään iltapäivällä kävin ulkoilemassa kävelysauvojen kanssa tässä oman taloyhtiön, entisen palvelukodin pihalla. Tässä on ihan riittävästi tilaa ainakin minun “kävelylle” ja maasto pehmeä ilman asfalttia ja puitakin on ympäristössä säilynyt mukavasti: pitkin aitaa on istutettu ehkä noin 30 – 40 vuotta sitten vaahteroita, koivuja ja ruusupensaita. Onpa säilytetty mäntypuitakin. Kesällä tässä kasvavat, kukkivat ja kypsyvät mansikatkin. No, muutama kuitenkin ilahduttaa kesän kunniaksi!

On ollut kaunis päivä! Aurinko vielä oli korkealla ja paistoi komeasti, mutta ei vielä paljonkaan lämmittänyt, mutta ilahdutti kyllä keväisesti, lunta ei ollenkaan maassa, mutta maa paikoittain jäässä. Lämpömittari oli ulkona -3 asteen paikkeilla. Kevät onkin tullut jo maahan! Onhan tänään Kevätpäiväntasaus!
Hei! Mitä Kuuluu?
Nojasin pihapöydän reunaan, kasvot aurinkoon päin ja suljin silmäni auringon häikäisyltä. Kuulin lasten puheensorinaa. Meidän talon aidan takana noin, no ainakin 30 metrin päässä, on päiväkoti. Kun avasin silmäni niin huomasin, että siellä pojat ajelivat polkupyörillä ja iloisesti keskenään vaihtelivat ajatuksia.

Sitten eräs pojista ajoi suoraan minun suuntaan ja kun huomasi minut, niin pysähtyi päiväkodin aidan viereen ja heilutti minulle kättä. Vastasin heilutukseen! Ymmärsin pojan sanoneen “mitä kuuluu?” Käden viittauksella annoin ymmärtää, että “hyvää kuuluu”!
Sitten poika jatkoi pidemmällä lauseella. Ensin en ymmärtänyt mitä hän sanoi ja käänsin korvani hänelle päin. Hän toisti “lähdetkö lenkille.” Vastasin: Kyllä! Hän kysyi: “Minne?” Kerroin, että tässä pihalla kävelen! Hän oli tyytyväinen vastaukseeni vilkutti iloisesti minulle, minä vilkutin myös ja hän käänsi pyöränsä vastapäiseen suuntaan ja lähti jatkaman takaisiin muitten joukkoon.

Tämä on mielestäni tosi harvinaista, että tätä pikkupoikaa kiinnosti mummo, joka kävelee keppeineen niinkin pitkän välimatkan päässä päiväkodin pihalta! Lieneekö lapsi kuullut kotona, että vanhukset ovat karanteenissa ja eivät saisi poistua kotoa minnekään.
Joka tapauksessa minulla on ollut kiva päivä tänään!

Tämä tuntematon pikkupoka toi iloa päivälleni! Vai lieneekö vielä senkin takia, että sillä hetkellä, kun juttelin tuon pojan kanssa Aurinko juuri siirtyi tänne Pohjoiselle pallonpuoliskolle, kun tänäänhän on Kevätpäiväntasaus!
Hei Viola, on kiva, kun ehdit vapaavuoroonkin.
Mukava lukea sinun juuttujasi.
Voihan siinä käydä niin, että karmea korona muuttaa meitä parempaan suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Voi kyllä! Jos lapsetkin aistivat sen?
Mukavaa päivänjatkoa sinulle, Elle Marketta! Täällä paistaa aurinko! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän, että olet kokenut elämässäsi niin paljon suurempia vaikeuksia kuin yksi puolivillainen ”karanteeni”, ettet tästä ole moksiskaan. Hieno positiivinen blogiavaus!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos ja kiva kun tulit näkyviin! Olemmehan ”vanhoja tuttuja” sieltä ..J.Gagarin lennosta avaruuteen..!:) Kyllähän täälläkin on ”moksis”, mutta mitään sille voit? Yksinäinen ihminen ei pysty pysäyttämään historian kulkua! Toivotamme parasta!
Ilmoita asiaton viesti