Mitä On Ekspressionismi

Ekspressionismi

Eksp­res­si­onis­mi on 1900-lu­vun alus­sa nous­sut tai­teen te­ke­mi­sen ta­pa, jo­hon kuu­lu­vat tai­tei­li­jan si­säi­sen tun­teen il­mai­se­mi­nen se­kä voi­mak­kaat vä­rit ja ai­heet. Suu­ren ylei­sön edes­sä ni­mi­tys­tä käy­tet­tiin en­sim­mäi­sen ker­ran vuon­na 1901 Ju­lien-Au­gus­te Hervén tai­de­näyt­te­lys­sä.

Eksp­res­si­onis­ti­nen lii­ke oli voi­mak­kaim­mil­laan vuo­sien 1905 – 1920 ai­ka­na, ja sii­hen kuu­lui maa­laus­tai­teen ohel­la myös ark­ki­teh­tuu­ri, näyt­tä­mö­tai­de, mu­siik­ki ja kir­jal­li­suus. Eksp­res­si­onis­mi on 1900-lu­vun alus­sa nous­sut tai­teen te­ke­mi­sen ta­pa, jo­hon kuu­lu­vat tai­tei­li­jan si­säi­sen tun­teen il­mai­se­mi­nen se­kä voi­mak­kaat vä­rit ja ai­heet, ker­too wi­ki­pe­dia.

– Toi­saal­ta eksp­res­si­onis­mi on saa­nut ni­men­sä tun­tei­ta il­mai­se­van eli eksp­res­sii­vi­sen tyy­lin mu­kaan. Eksp­res­si­onis­mi-sa­na tu­lee la­ti­nan­kie­len sa­nas­ta exp­res­sio, jo­ka tar­koit­taa il­mai­sua. Sa­na eksp­res­sii­vi­nen ei ta­val­li­ses­ti viit­taa niin­kään tyy­li­suun­taan, vaan yleen­sä il­mai­se­vuu­teen.

Wassily Kandinsky:

          Kaunista on se,
          mikä on sisäisesti kaunista.

Ekspressionisteja Menneiltä Ajoilta

Alem­pa­na oli­si muu­ta­man eksp­res­si­onis­ti-tai­tei­li­jan ku­via.

– Franz Marc oli sak­sa­lai­nen tai­de­maa­la­ri ja tai­deg­raa­fik­ko. Franz Mar­cin tai­de luo­ki­tel­laan eksp­res­si­onis­ti­sek­si, ja hän­tä pi­de­tään yh­te­nä 1900-lu­vun mer­kit­tä­vim­mis­tä sak­sa­lai­sis­ta tai­de­maa­la­reis­ta.

– Tu­li­lin­tu, ve­nä­jäk­si Жар-птица, Žar-ptit­sa, on ve­nä­läi­sen Igor St­ra­vins­kyn sä­vel­tä­mä ba­let­ti. Sen kan­ta­esi­tys oli Pa­rii­sin oop­pe­ra­ta­los­sa 25. ke­sä­kuu­ta 1910.

– Eins­tein-tor­ni (sak­sak­si Eins­tein­turm) on ark­ki­teh­ti Erich Men­del­soh­nin suun­nit­te­le­ma ast­ro­fy­si­kaa­li­nen ob­ser­va­to­rio Al­bert Eins­tein -tie­de­puis­tos­sa Pots­da­mis­sa, Sak­sas­sa. Se ra­ken­net­tiin täh­ti­tie­tei­li­jä Er­win Fin­lay Freund­lic­hil­le ja si­tä on käy­tet­ty ke­rää­mään ha­vain­to­ai­neis­toa Al­bert Eins­tei­nin ke­hit­tä­män suh­teel­li­suus­te­ori­an tu­ek­si.Toi­min­ta käyn­nis­tyi vuon­na 1924. Ob­ser­va­to­rio on yhä toi­mi­va ja osa Pots­da­min ast­ro­fy­sii­kan ins­ti­tuut­tia.

Suomi

Eksp­res­si­onis­min lä­pi­mur­to oli ta­pah­tu­nut Suo­mes­sa jo en­nen 1910-lu­vun lo­pul­la pe­rus­te­tun “Mar­ras­kuun Ryh­män” esiin­ty­mis­tä. Ryh­mäs­sä oli­vat muun mu­as­sa Ty­ko Sal­li­nen, Mar­cus Col­lin, Al­var Cawén, Jal­ma­ri Ruo­ko­kos­ki, Val­le Ro­sen­berg, Wil­li­am Lönn­berg ja Il­ma­ri Aal­to. Myös esi­mer­kik­si Ai­mo Ka­ner­va se­kä nai­vis­ti­sen tyy­li­suun­nan edus­ta­ja Heik­ki Tuo­me­la kuu­lu­vat tun­net­tui­hin eksp­res­si­onis­tei­hin. Li­min­ka­lai­nen tai­de­maa­la­ri Vil­ho Lam­pi maa­la­si nuo­ruu­des­saan Ty­ko Sal­li­sen, Al­var Cawé­nin ja Mar­ras­kuun ryh­män vai­ku­tuk­sen sä­vyt­tä­mää eksp­res­si­onis­mia.

– Imari Aalto (1891 – 1934) oli suomalainen taidemaalari. Hän oli ekspressionistisen Tyko Sallisen ympärille kasvaneen Marraskuun ryhmän jäsen.

– Vilho Henrik Lampi (1898 – 1936) oli suo­ma­lai­nen tai­de­maa­la­ri, jo­ka tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti uh­mak­kais­ta oma­ku­vis­taan se­kä Li­min­kaa ja li­min­ka­lai­sia ku­vaa­vis­ta maa­lauk­sis­taan.

– Aulis Lind, tä­män päi­vän eksp­res­si­onis­ti Suo­mes­sa. Täs­sä Fa­ce­Book vi­deo hä­nen näyt­te­lys­tään vuon­na 2019:

• “Ko­ti­kul­mil­ta & Ur­heil­len”. Ke­hys­tä­mö Ho­pei­nen Si­vel­lin 2019.

Ekspressionistisen taiteen mesenaatin Violan syntymäpäivägalleria

Mi­nul­la on iloa ker­toa teil­le, ar­voi­sat blo­gi­ni lu­ki­jat, et­tä olen saa­nut yl­lä­tyk­sek­se­ni oman syn­ty­mä­päi­vän on­nit­te­lu­ja Fa­cee­book-ys­tä­väl­tä­ni, ny­ky­päi­vän Suo­men kuu­lui­sal­ta eksp­res­si­onis­til­ta, Au­lis Lin­dil­tä sen ver­ran ku­va-on­nit­te­lu­ja, et­tä nii­tä on ke­rään­ty­nyt jo pie­nen gal­le­ri­an ver­ran näyt­te­lyk­si as­ti.

Ar­vos­tan ko­vas­ti näi­tä on­nit­te­lu­ku­via ja jul­kai­sen ne kai­kil­le kat­sot­ta­vak­si.

Olkaa hyvä!

– Ku­vaa klik­kaa­mal­la nä­et sen täy­si­ko­koi­se­na.