Murteet Kunniaan!

Sain erältä hyvältä pitkäaikaiselta tuttavaltani sähköpostini kirjoituksen, joka oli kirjoitettu savon murteella. Pyysin lähettäjää kääntämään sen “Helsingin kielelle”. Hän vastasi minulle hymiöllä ja huutomerkillä koristettu lause:
No, se sai minut perehtymään kunnolla tekstiin ja siitä tuli blogin otsikko. Kun kävin tarkkaa lukemaan savon murretta, niin yllätyksekseni huomasin, että ymmärrän sitä hyvin ja kieli tuntuu mukavalta. Ehkä Pohjois-Inkerin murteessa on paljon samanlaisia sanoja Savon murteen kanssa. Joittenkin tutkijoitten mukaan savakkoja muuttikin 1660-alussa paljon Pohjois-Inkeriin. Kuulinhan minä Inkerin murretta perhepiirissä ja kyläyhteisössä ja tietenkin itse puhuin jopa kuuteen ikävuoteen asti, kunnes meidät synnyinseudulta repäistiin pois juuriltamme, niin että emme koskaan enää päässeet takaisiin kotiin.
Mikä On murre
Tieteellisesti murre, eli dialekti, on jonkin kielen alueellinen tai sosiaalinen variantti. Se on määräalueen tai määräyhteisön kielimuoto, joka selvästi poikkeaa yleiskielestä tai muista saman kielen esiintymismuodoista. Murteet voivat erota toisistaan sanastoltaan, kieliopiltaan, äänteiltään ja painotukseltaan. Kurkistin nettiin etsiessäni missä päin Suomea kenties puhuvat vielä savon kieltä ja olin yllättynyt siitä määrästä kuinka paljon ihmisiä asuu Savon kielen alueella!
Savolaismurteet ovat suomen kielen itämurteita, joiden alue on niiden nimestä huolimatta paljon laajempi kuin pelkkä Savo: se käsittää myös lähes koko Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Etelä-Pohjanmaan itäisimpiä pitäjiä sekä pääosan Koillismaasta.
- Pohjois-Savon murteet
248 179. - Etelä-Savon murteet
144 615 - Savonlinnan seudun välimurteet
39 669 - Etelä-Savon maakunta väkiluku
130 318 ?
- Itäiset savolaismurteet eli Pohjois-Karjalan murteet
162 240 - Kainuun murteet
73 959 (2017) - Keski-Suomen murteet
272 197
5:nneksi suurin 31.3.2023 - Päijät-Hämeen murteet
204 468;
8:nneksi suurin 31.3.2
Yhteensä ainakin yli miljoona Savon puhujaa! Ohho! Kuinka paljon lienee puhujia käytännössä?
Kevättä Luonnossa
Ainakin miul on nyt kunnia julkaista blogissani savolaismurteella runon: “Kevättä Luonnossa”. Olkapa hyviä, — ja niinhän Te olettekin!
KUULEHHAN KUUMOO UUTISTA TÄTÄ:
KOHTA JO PUHKIJAA PUROT, JOJET JA JÄRVET
JA SULLAAPI TALAVEM PAKSUTTIIJ JIÄT
HAEHTUVI LAVUT … HIIHELLYT USSEIM
PALJASTUU RANNAT PERHOSTEL LENNELLÄ
KELTASJNA LOESTAA SAMMAKOR RUUSUT
VESJLINNUT LOESKAA JA HUUTAVI KURET
KAHTAPA PEIPPOSTA KUULIJ JUST!!!
NIIM PITKÄÄS SITÄHII OUTELTU OM
MUT AORINGOV VOEMA TUASJ TAEKOJAAN TEKKÖÖ
LISSÄÄNTYY LÄMPÖ JA VALO
LISSÄÄNTYY LINTUSTEL LAOLU
RINTHEELLÄ HARJUN IÄNESSÄ TUASJ
MUSTA OR RASTAS
SE SE VEIKEEST HUILUUSAP PUHALTELLOO
LURITTELLOO LIRUTTELLOO
IKKÄÄNKUS SYVÄMMEN KYLLYYVVEST
UAMUIJ JA ILLOE ILOVIRSIJÄ VIRITTELLÖÖ.
KOHTAPA MINNÄEL LIRUTTELEN
NIINKO ISÄT JA VAARIT JA HEIJJÄNNIIV VAEJJAT
KYLESTÄ KOEVUM MAHLOO MAKOSOO
RAEKASTA UARRETTA ALTA MUAV
VARASTOEST VIILEIST TUHANNEJ JUUREN.
RANNALLA VÄLLEIH HAOVVETTIIK KUTTOO
VIERELLÄ TURON NIIT KATISKAENJ KAEPOO
SYÖTTINÄ KANNIKKA KUIVA HAPANTA RUISTA
KELEPO ON KEITOSSA HAOKI JA AHVEN
IHAJ JO KIELELLEV VESJ NYT VIÄNTYY
Ja lopuksi kuunnellaanpa Esa Pakarisen esittämänä laulu “Joensuun Elli”:
Mukavaa lauantai-iltaa savon murteen ja Esa Pakarisen seuraassa.
https://www.youtube.com/watch?v=lUbV6SiX1ZU
Esa Pakarinen Lentävä kalakukko YouTube
Ilmoita asiaton viesti
Eilen oli eräs helsinkiläinen nuori nainen twiitannut kokemuksestaan matkalla Iisalmesta Kuopioon junalla.
Hän oli epäillyt oliko tullut astuneensa oikeaan junaan ja kysyi sitten paikalle tulleelta konduktööriltä ”meneekö tämä juna suoraan Kuopioon”. Konnari oli vastannut: ”Ei se suoraan mäne, mutkittelloo matkalla, vuan ei piä junnoo vaehtoo.”
Twiittaaja totesi heti saaneensa varmuuden, että kyseessä oli Kuopion juna.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno juttu!
Varmaankin kaikki konnarit junassa Kuopioon jatkavat Esa Pakarisen tyyliä, kunioittaen murretta! 🙂
Kiitos sydänmerkistä!
Ilmoita asiaton viesti
Inkeriläinen laulu ”Sua sytämestäni rakastan” ja
Karjalan ”Kantele”-yhtye:
https://www.youtube.com/watch?v=amk-VKbVNqk
Nauhoitettu Ilomantsissa 12.10.2019.
Ilmoita asiaton viesti
Elokuvan ystäville:
Savolaista menoa Kuopijossa, Savonmuan piäkaapunnissa: Mäenlaskukilpailu Puijolla vuonna 1920
https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_602956?sid=2957717223
Ilmoita asiaton viesti
Laulu tullut Suomesta Karjalaan:
https://www.youtube.com/watch?v=YgZViVoFzWg
Ilmoita asiaton viesti
Murteilla lauletuista ehdoton suosikkini on Reppurin laulu
https://www.google.com/search?q=youtube+luadogan+meren&oq=youtube+luadogan+meren&aqs=chrome#fpstate=ive&vld=cid:d3ce937d,vid:K-EthATzWzo
Ilmoita asiaton viesti
Jos mie saisin jouten olla:
https://www.youtube.com/watch?v=aHRTVjH_Rzw
Matti Salminen – Topic
Ilmoita asiaton viesti
Inkeri klubin kutsumat vieraat Pietarista vuonna 2018:
Piirileikit+ Plus Talomerkit | Hiljan Piha Imatra | 2018 04 1
Клуб Ингрия
https://www.youtube.com/watch?v=rpEchhfXUS4
Ilmoita asiaton viesti
Sähköpostiini tuli savonkielinen kommentti:
[…MONET KESKENKASVUSET IMMEISET, ETENNIIN NUOREHKOT, YMMÄRRYSVAJJEISET MIEHET SAVONKIELEST ÄRSYYNTYY. EIVÄT SITÄ OLLESKAAS SIEJÄ. MEIJJÄN TALO-YHTIJÖH HALLITUKSELLEK KUN KERRAN SAVONKIELISEN KIRJEEN TOEMITIM, PUHHEEJ JOHATTAJA VASTASJ, ETTÄ HYÖ PIÄTTELJVÄT SAVONKIELEN KÄÖTTÄMISEL LOUKKAOKSEKS HEITÄ KOHTAA. IKKÄÄNKUM MINEN OMAL IÄNELLÄENJ HEILLEH HUASTELLAS SAESJ. IKKÄÄNKUM MINU IHTENJ KIELTEEP PITÄSJ.]
– eli viranomaiset eivät hyväksy murteella lähetetty kirjeettä ja jopa loukkaantuvat, vaikka itsekin asuvat samalla murre-alueella.
Murrekielen syrjintää!
Ilmoita asiaton viesti
Posiittivistä tietoa!
Wikipediä kertoo:
[Murre tieteen kielenä.
Vuonna 2013 Helsingin yliopistossa hyväksyttiin ensimmäistä kertaa kokonaan savolaismurteella kirjoitettu kandidaatintutkielma[2]. Jani Koskisen itäisiin savolaismurteisiin kuuluvalla Keski-Karjalan seudun murteella kirjoitetun ”tutkiilman” aihe on saamelaiskielten vaikutus skandinaavisiin kieliin. Omien sanojensa mukaan Koskinen halusi tutkielmansa kielivalinnalla osoittaa, että ”suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen.” Vuonna 2018 Helsingin yliopistossa hyväksyttiin Koskisen niin ikään savolaismurteella kirjoittama pro gradu -tutkielma.]
Hyvä niin!
Ilmoita asiaton viesti
Savolaismurteet sijoittuvat hyvin tässäkin:
Suomen kielen murteet tunnistettavimmasta vaikeimpaan:
1. Stadin slangi (Helsinki): 78 % tunnisti
2. Tampereen murre: 73 %
3. Turun murre: 71%
4. Savon murre (Sotkamo): 68 %
5. Rauman murre: 62 %
6. Savon murre (Enonkoski): 59 %
7. Peräpohjolan murre (Enontekiö): 55 %
8. Pohjoispohjalainen murre (Oulu): 54 %
9. Eteläpohjalainen murre (Kauhava): 51 %
10. Hämeen murre (Hollola): 43 %
https://www.aamulehti.fi/moro/art-2000007305262.html
– Tampereen kiäli sujuu, anno domini sattuneista syistä oppimani Stadin slangi vähän puutteellista ja varmaan päivittämätöntäkin. Muita ei irtoa, joskin olen kuunnellut mm. reirua pohojalaasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos paljon tästäkin tiedosta! Missä se, niin sanottu, puhdas suomenkieli on? Ei edes Helsingissä!
Vitsi vko 2/2018
Kuusi miestä putosi katolta. Kaikki huusivat mennessään. Pohjalainen: -” Pois tieltä akat ja kersat, mä tuun ny tästä alaha!” Savolainen:- ”Ei vauhti mittää, mutta se äkkipyssäy!” Karjalainen:- ”Katotaahan tullooks ruuna vai laava!” Turkulainen:- ”Tultti tännekin kattoma!” Hämäläinen:- ”Nyt lähettiin menemään lujaa!” Keskisuomalainen:- ”Ensimmäinen kunnon kyyti!”
Lähde:
https://mikkelinseudunpohjalaiset.wordpress.com/viikon-vitsi/
Ilmoita asiaton viesti
lählettiin meneen
Ilmoita asiaton viesti
Kuinkahan se meni: Misää ei puhuta niin selvää suomee kun Kurus, Karkus, Kankaanpääs ja Ikaalihih kans. Tai jotenkin sinne päin.
Ilmoita asiaton viesti
Missä Karjalan murre?
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksen yliopistonlehtori Tuomas Heikkilän mukaan Suomessa oli ennen käytössä neljä kieltä. Kirkko käytti Latinaa, valtion kieli oli Ruotsi ja kaupankäynnin kieli oli Saksa. Kansa puhui suomea ja omia murteitaan. Suomea puhuttiin jopa kirkoissa: papit käyttivät tulkkeja esimerkiksi saarnojen aikana, koska oli tärkeää saada sanoma kansalle perille.
Lähde:https://www.ess.fi/teemat/157672
Ilmoita asiaton viesti
Ja suomen lisäksi jäljellä on suomenruotsi murteineen. Pärjäillen niillä kutakuinkin, mutta Närpes on hyppäämätön putous – ett hopplöst fall.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaikkea voi saada ja tarvitaanko? Pärjäät monella murteella! Et eksy varmaan missään alueella Suomea. Minulle on ruotsinkieli – ett hopplöst fall. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
No nykyään pärjää suomella melkein koko maassa, ei sitä tarvitsekaan opetella.
Ilmoita asiaton viesti
En tarkoittanutkaan, että suomea pitäisi opetella! Vastauksessani oli huumoria.., ajattelin niin hauskaa.., että jos vastaan tulisi alueen murretta puhuva henkilö, ymmärtäisit hyvin. Muuten ymmärtäisin varmaan minäkin.
Kiitos sinulle paljon kommenteista! Ne piristävät keskustelua!
Ilmoita asiaton viesti
Sotien jälkeen asui kotikylässäni karjalaisia evakoita. Vanhojen pappojen ja mummojen murrekielistä keskustelua oli hauska pikkupojan seurata. (Isäni puhui karjalanmurretta jokapäiväisesti.)
Takaisinpääsyä kotiin Karjalaan kaivattiin kovasti, ja keskustelu oli usein niin ilmeikästä, että suorastaan aistin Valkjärven laineiden liplatuksen ja kuulin käen kukuntaa keskellä talvea.
Ilmoita asiaton viesti
Käki on Pohjois-Karjalan maakuntalintu. Kuuntele.
Käki (Cuculus canorus)
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/28/kaki-pohjois-karjalan-maakuntalintu.
Niin, monelle se teki silloin ja tekee vieläkin Karjalan evakolle kipeää..!
Kiitos kommentista ja hyvää tulevaa kesää! Kohta se on kynnyksellä! 🙂
Ilmoita asiaton viesti