Oinaalan Lypsäjät

Sain­pa ne­tis­tä hie­man tie­toa omas­ta rak­kaas­ta syn­ty­mä­ky­läs­tä­ni, Oi­naa­lan ky­läs­tä, jo­ka ai­koi­naan si­jait­si Poh­jois-In­ke­ris­sä lä­hel­lä Suo­men ra­jaa. Sen ky­län erot­ti Suo­mes­ta Ra­ja-jo­ki. Tä­hän as­ti mi­nul­la ovat säi­ly­neet muis­tis­sa­ni sa­nat pii­ri­lau­lus­ta, jo­ta olen kuul­lut omais­te­ni lau­la­van:

        Rajajoen yli uin,
Gospodi pomilui!,
nyt minä olen siellä Suomessa!

        Siell’ on paljon liebuskaa,
siell’ on nättii dievushkaa.
Siellä onpi Iivanalla harashoo!”

Sil­loin oli­kin help­po loi­ka­ta maas­ta toi­seen ui­mal­la jo­en yli toi­sel­le ran­nal­le. Ja kuu­lem­ma, niin se käy­tän­nös­sä ta­pah­tui­kin usein.

Vuo­des­ta 1710 läh­tien tä­män alu­een vi­ral­li­nen ni­mi­tys oli Pie­ta­rin lää­ni ja vuo­des­ta 1927 al­ka­en se on ol­lut ja nyt­kin on ni­mel­tään Le­ning­ra­din alue.

Lypsäjäprikaati

Leh­ti­uu­ti­nen Oi­naa­lan lyp­sä­jien pri­kaa­tis­ta kos­ket­ti mi­nua, kos­ka sii­nä kol­hoo­sis­sa oli­vat kar­jaa hoi­ta­mas­sa lyp­sä­jä­nä tä­ti­ni Au­ne-Ama­lia Heis­to­nen (Maal­ja-tä­ti­) (ve­nä­jän pas­sis­sa Хейстонен Амалия Семёновна) ja pie­niä va­si­koi­ta hoi­ta­mas­sa äi­ti­ni Hil­ma-Ma­ria Heis­to­nen (ve­nä­jän pas­sis­sa Хейстонен Хильма Семёновна).

Sa­mal­la täs­sä tu­li tie­toa mi­ten kol­hoo­seis­sa ylei­ses­ti­kin hoi­det­tiin Kar­jaa. Täy­tyy mai­ni­ta, et­tä kol­hoo­si sai kar­jan­sa, kun val­tio so­si­ali­soi ky­lä­läi­sil­tä leh­mät, he­vo­set ja kaik­ki pie­nem­mät­kin ko­tie­läi­met, jo­pa ka­nat­kin. Eli niin su­rul­lis­ta kuin vain ol­la voi. Sit­ten lyp­sä­jät lyp­si­vät omis­ta tu­tuis­ta leh­mis­tään mai­toa val­ti­ol­le, vaik­ka lap­set it­ki­vät ko­to­na nä­lis­sään il­man mai­toa.

Van­hem­pien ker­to­muk­sen mu­kaan isoi­sän (Si­mo Hei­kin­poi­ka Heis­to­nen) per­hee­seen jät­ti­vät vain yh­den leh­män kuu­des­ta. Mää­räys kuu­lem­ma oli, et­tä jät­tää yk­si leh­mä per­het­tä koh­den. Ama­lia (Maal­ja-tä­ti­) jou­tui pa­haan ta­pa­tur­maan lyp­sä­es­sään kol­hoo­sin leh­mää, kun hän ei huo­man­nut tai ei eh­ti­nyt jo­ten­kin suo­jau­tua va­paas­ti liik­ku­val­ta är­häk­kääl­tä hä­räl­tä, jo­ka nos­ti hä­net sar­vil­la il­maan. Sen haa­van seu­rauk­se­na Maal­ja-tä­ti kär­si ko­ko elä­män­sä ajan ko­vas­ta ys­käs­tä.

Oinaalan kolhoosin lypsäjäprikaati. Kuivaisten piiri. – Luulisin, että kuvassa vasemmalta ensimmäinen on Amalia-tätini.
Oi­naa­lan kol­hoo­sin lyp­sä­jäp­ri­kaa­ti. Kui­vais­ten pii­ri.
– Luu­li­sin, et­tä ku­vas­sa va­sem­mal­ta en­sim­mäi­nen on Ama­lia-tä­ti­.

Kanavero

Niin, ka­nois­ta ja ka­na­ve­ros­ta kol­hoo­sis­sa. Lu­nas­te­tuis­ta ka­nois­ta muu­ta­ma jä­tet­tiin per­hee­seen ja sit­ten vaa­dit­tiin ka­na­ve­roa val­ti­ol­le mak­set­ta­vak­si ka­nan­mu­nil­la. Jot­kut jou­tui­vat jo­pa os­ta­maan ka­nan­mu­nia ja an­ta­maan ne ve­ro­na val­ti­ol­le, et­tei vaan jou­tui­si van­ki­laan. Eräs Oi­naa­lan ky­län asu­kas suut­tui niin, et­tä vi­hois­saan hirt­ti vii­mei­sen ka­nan­sa ja ri­pus­ti sen puun ok­sal­le kai­kil­le nä­ky­viin ja lait­toi pie­nen pla­kaa­tin ka­nan rin­taan, jos­sa oli teks­ti:

        Pakko hirttäytyä, kun en jaksa
enää maksaa veroa valtiolle.

Muis­taak­se­ni oli jo­pa kek­sit­ty tä­män ai­hei­nen lau­lu­kin pii­ri­lei­kis­sä … mut­ta to­si ikä­väs­ti kä­vi ka­nan omis­ta­jal­le. Ja var­maan se lau­lu­kin pois­tet­tiin lau­la­jien re­per­tu­aa­ris­ta, kun ky­läs­tä löy­tyi kan­te­li­ja ja mus­ta­tak­ki­set, hy­vin suo­mea pu­hu­vat NKVD-mie­het pis­too­lit ku­peil­la vei­vät hä­net ares­tiin ja sil­le tiel­le hän sit­ten ka­to­si ikui­sik­si ajoik­si!

Hyvä Elämä

Kol­hoo­siin liit­ty­mi­ses­tä oli ol­lut ko­va pro­pa­gan­da tu­le­vas­ta hy­väs­tä elä­mästä kol­hoo­sis­sa ja var­sin­kin nuo­ri­soa yri­tet­tiin viih­dyt­tää niin sa­no­tuis­sa pu­na­nur­kis­sa, jois­sa oli esil­lä Le­ni­nin ja Sta­li­nin ku­vat se­kä pro­pa­gan­da­ma­te­ri­aa­lia. Siel­lä nuo­ri­sol­le jär­jes­tet­tiin tans­se­ja ja muu­ta viih­det­tä se­kä lu­en­to­ja. Myös häät pi­det­tiin pu­na­nur­kas­sa, nä­mä oli­vat “pu­nai­set häät”.

Hy­vä merk­ki edis­tyk­ses­tä oli kui­ten­kin se, et­tä trak­to­rit tu­li­vat kyn­tä­mään ja kyl­vä­mään pel­to­ja jne!

Lem­pi-tä­ti­ni oli sil­loin n. 18-vuo­ti­as, jo­ten hän toi mu­ka­naan pal­jon nuo­ri­so­lau­lu­ja niil­le va­el­luk­sen ajoil­le. Alem­pa­na yk­si niis­tä lau­luis­ta, täs­sä ker­ro­taan trak­to­reis­ta pel­lol­la. — Ja vie­lä­pä it­sen­sä Lem­pi-tä­din lau­la­ma­na (vi­de­on lo­pus­sa). Muu­ten alus­sa on ker­to­mus Lem­pi-tä­dis­tä­ni ja ku­via Heis­to­sen su­vun so­dan­jäl­kei­ses­tä va­el­luk­ses­ta.

Muu­ten elä­mäs­tä kol­hoo­sis­sa oli­si pal­jon muu­ta­kin vie­lä ker­rot­ta­vaa omas­ta­kin muis­tis­ta, mut­ta myös van­hem­man vä­en ker­to­muk­sis­ta, mut­ta tä­män­ker­tai­set aja­tuk­set sii­vit­ti Oi­naa­lan ky­län vuo­den 1933 sil­loi­nen ag­ro­no­mi M. P. Jel­su­kov.

Ol­ka­apa hy­vät, jos kiin­nos­taa!


Agronomi Jelsukovin Lehtikirjoitus Kokonaisuudessaan

Karjan laiduntamisesta

Mai­to­ta­va­ra-ti­lo­jen ja si­an­hoi­to­far­mien ke­hit­tä­mi­nen ja nuo­ren kar­jan kas­vat­ta­mi­nen vaa­tii, ei yk­sis­tään re­hu­kas­vien kyl­vö­suun­ni­tel­mien li­sää­mis­tä mah­dol­li­sim­man suu­reen mää­rään, vaan myös­kin hy­viä ja riit­tä­viä lai­tu­mia. Mai­to­ta­va­ra­far­mit ja sa­moin ko­ko yh­teis­kun­nal­li­nen kar­ja­ta­lous voi ke­hit­tyä vain lu­jan re­hu­pe­rus­tan poh­jal­la.

Ne kol­lek­tii­vi­ta­lou­det, jot­ka ai­ko­vat rat­kais­ta re­hu­ky­sy­myk­sen vain sil­lä, et­tä luo­vut­ta­vat eri­koi­sen maa-alan re­hu­kas­vien vil­je­lyk­sel­le, ereh­ty­vät suu­res­ti. Tä­mä kat­san­to­kan­ta on vir­heel­li­nen ja joh­taa sii­hen, et­tei saa­da ko­ho­tet­tua niit­ty­jen ja lai­dun­ten sa­toi­suut­ta.

On täy­sin va­ka­vas­ti huo­mi­oi­ta­va se seik­ka, et­tä sel­lai­set käyt­tö­maat kuin nii­tyt ja lai­dun­maat, joi­den ylei­nen pin­ta-ala meil­lä nou­see 100 mil­joo­naan heh­taa­riin, voi­vat hy­vin pie­nil­lä toi­men­pi­teil­lä sa­toi­suu­den li­sää­mi­sek­si an­taa val­ta­van mää­rän li­sä­re­hua.

Lan­noi­te­tul­ta luon­non nii­tyl­tä saa­daan heh­taa­ril­ta 1,640 re­huyk­sik­köä, mut­ta kyl­vö­hei­nää (api­las­ta) heh­taa­ril­ta 1568 re­huyk­sik­köä, kau­ran­vil­je­lyk­ses­tä heh­taa­ril­ta 1158 re­huyk­sik­köä.

Ny­kyi­sen kar­jan­hoi­to­sys­tee­min val­li­tes­sa lan­ke­aa kol­lek­tii­vi­ta­louk­sis­sa leh­mien par­hain lyp­syai­ka ke­sän ajak­si. Kaik­ki­al­la ta­va­taan ta­louk­sia, jois­sa 40% vuo­tui­ses­ta lyp­sy­mää­räs­tä saa­daan lai­dun­ta­mis­kau­del­la. Ruo­kin­ta­nor­mien alen­ta­mi­nen, niin na­vet­ta­ruo­kin­nan ai­ka­na, kuin myös­kin lai­dun­ruo­kin­nan val­li­tes­sa, ai­heut­taa ta­val­li­ses­ti jyr­kän lyp­sy­mää­rän ale­ne­mi­sen mi­kä on hy­vin vai­kea pa­laut­taa en­nal­leen. Sik­si hy­väl­lä re­hul­la tur­vaa­va lai­dun on jo­kai­sel­le kol­lek­tii­vi­ta­lou­del­le ja neu­vos­toil­lal­le ai­van vält­tä­mä­tön.

Re­huins­ti­tuu­tin tie­to­jen mu­kaan on lai­dun­re­hun re­huyk­si­kön hin­ta al­hai­sin. Esim.

  • oh­ras­sa re­huyk­si­kön hin­ta on 8,4 ko­peek­kaa,
  • api­las­hei­näs­sä 8,8 ko­peek­kaa,
  • re­hu­juu­rik­sis­sa 16,2 ko­peek­kaa,
  • pe­ru­nas­sa 10,5 ko­peek­kaa ja
  • lai­dun­hei­näs­sä 3,5 ko­peek­kaa.

Tä­tä­kin hin­taa voi­daan vie­lä huo­mat­ta­vas­ti alen­taa suo­rit­ta­mal­la työt lai­dun­maal­la oi­ke­al­la ajal­la, jo­ka li­sää suu­res­ti sen sa­toi­suut­ta.

Hy­vä lai­dun pa­ran­taa kar­jan laa­tua ja sil­lä on mo­nel­la ta­voin edul­li­nen vai­ku­tus eläi­men eli­mis­töön. Mai­nit­sem­me vaik­ka vain seu­raa­vat:

  1. eläi­men va­paa ja rau­hal­li­nen liik­ku­mi­nen lai­tu­mel­la edis­tää li­has­ten, jän­tei­den, luus­ton, eläi­men oi­ke­an muo­don kuin myös­kin sen si­säis­ten elin­ten ke­hit­ty­mis­tä;

  2. jos eläi­mel­lä on lai­tu­mel­la saa­ta­va­na riit­tä­väs­ti re­hua eläin käyt­tää si­tä eri­no­mai­ses­ti mai­don, li­han, vil­lan tuot­ta­mi­seen se­kä kas­vun­sa edis­tä­mi­seen;

  3. jos eläin saa riit­tä­vän mää­rän ra­vin­toa ja suo­laa hy­vän lai­dun­hei­nän kans­sa, se­kä mui­ta nor­maa­lis­ta; ke­hi­tys­tä edis­tä­viä ai­nei­ta, tu­lee se kes­tä­väk­si eri­lai­sia tau­te­ja ja var­sin­kin tu­ber­ku­loo­sia vas­taan;

  4. lai­dun­ta­mi­sai­ka­na sii­to­se­läi­met säi­lyt­tä­vät kau­em­min hy­vän kun­toi­suu­ten­sa ja naa­ras­puo­li­sil­la he­del­möi­ty­mi­nen on var­mem­paa ja syn­nyt­tä­mi­nen hel­pom­paa, si­kiö tu­lee suu­rem­pi ja vah­vem­pi.

  5. nuo­ril­le eläi­mil­le lai­dun­ta­mi­nen on erit­täin vält­tä­mä­tön, ja vain tä­ten voi­daan saa­da ter­vei­tä, vah­vo­ja ja ar­vok­kail­ta eläi­miä.

Näin ol­len päi­vän tun­nuk­sem­me tu­lee ol­la;

  1. Pa­ran­taa vuo­den 1933 ku­lu­es­sa vä­hin­tään 70 luon­non­nii­tyis­täm­me.

  2. Huo­mat­ta­vas­ti ko­ho­tet­ta­va lai­dun­tem­me sa­toi­suut­ta.

Lai­dun­ten pa­ran­ta­mi­nen on ol­ta­va vuon­na 1933 kaik­kien kol­lek­tii­vi­ta­louk­sien tuo­tan­to­suun­ni­tel­mis­sa.

Agronocmi M. P. Jelsukov.

viovio
Imatra

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan pitäjä, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu