Onko Ilokaasu Muotipäihde?

Yle kertoo

Luin Yle.fi Uu­ti­sis­sa 24.7.2023 Ve­sa Mart­ti­sen kir­joi­tuk­sen ot­si­kol­la:

• Ilo­kaa­sun päih­de­käyt­tö näyt­tää jäl­leen yleis­ty­vän

Kir­joi­tuk­sen mu­kaan ilo­kaa­sun päih­de­käyt­tö oli 2010-lu­vun al­ku­vuo­si­na kuu­ma kes­kus­te­lu­nai­he ja no­pe­as­ti yleis­ty­vä il­miö, mut­ta noin 10 vuot­ta sit­ten ti­lan­ne rau­hoit­tui huo­mat­ta­vas­ti. Nyt kä­sil­lä näyt­täi­si ole­van jon­kin­lai­nen uu­si tu­le­mi­nen. Noin vuo­si sit­ten Hel­sin­gin po­lii­sil­le al­koi tul­la tie­to­ja met­sis­tä ja puis­tois­ta löy­ty­neis­tä kaa­su­am­pul­leis­ta. Myös nuo­ri­so­työs­sä ha­vah­dut­tiin asi­aan.

Hel­sin­gin po­lii­sin val­von­nan ja en­nal­ta es­tä­vän työn ko­mi­sa­ri­on Kat­ja Nis­si­sen mu­kaan po­lii­sin tut­kin­tayk­sik­kö te­ki esi­tut­kin­ta­toi­mia asi­an suh­teen. ja vii­me mar­ras­kuus­sa (2022) po­lii­si ja nuo­ri­so­työ vä­lit­ti­vät kou­luil­le vies­tin­tä­pal­ve­lu Wil­man kaut­ta tie­toa nou­se­vas­ta tren­dis­tä. Huo­maa: Kou­luil­le!

Nis­si­sen mu­kaan po­lii­sil­la ei ole tark­kaa kä­si­tys­tä, kuin­ka suu­ri jouk­ko ai­net­ta käyt­tää, mut­ta mis­tään mas­sii­vi­ses­ta toi­min­nas­ta ei ole ky­se.

– Meil­le tul­leet ha­vain­not ovat esi­mer­kik­si nuor­ten ai­kuis­ten päih­de­käyt­töä jos­sain ra­vin­to­lan jo­nos­sa tai muul­la ihan jul­ki­sel­la­kin pai­kal­la, eh­kä vä­hän kui­ten­kin kat­seil­ta si­vus­sa.

Mi­nun mie­les­tä Hel­sin­gin val­von­nan ja en­nal­ta es­tä­vän työn ko­mis­saa­rin Kat­ja Nis­si­sen lau­sun­not ovat ris­ti­rii­das­sa kes­ke­nään. Toi­saal­ta po­lii­sin tut­kin­tayk­sik­kö on huo­les­tu­nut jo ti­lan­tees­ta Kou­luis­sa ja toi­saal­ta “mis­tään mas­sii­vi­ses­ta toi­min­nas­ta ei ole ky­se”.

MTV Uu­ti­set jul­kais­tu 20.05.2020 05:44

– “Van­taal­la häm­mäs­tel­lään siel­lä tääl­lä lo­ju­via ilo­kaa­su­kap­se­lei­ta – po­lii­si ei mah­da kaa­sua imp­paa­vil­le nuo­ril­le mi­tään:”Lai­ton­ta­han se ei ole”. Po­lii­sin mu­kaan päih­dyt­tä­vä kaa­su on nuor­ten suo­si­os­sa..!

Itä-Uu­den­maal­la Po­lii­sin en­nal­ta eh­käi­se­vän yk­si­kön ryh­män­joh­ta­ja, ri­ko­sy­li­kons­taa­pe­li Var­pu Saa­pun­ki ker­too, et­tei ilo­kaa­sun imp­paa­mi­nen ole nous­sut Itä-Uu­den­maan po­lii­sin alu­eel­la var­si­nai­ses­ti il­mi­ök­si, mut­ta sii­hen tör­mä­tään ai­ka ajoin. Kaa­sun käy­tös­tä kie­li­vät muun mu­as­sa Kou­lu­jen ja Päi­vä­ko­tien pi­hoil­ta löy­ty­vät käy­te­tyt, tyh­jät kaa­su­kap­se­lit. Saa­pun­gin mu­kaan muun mu­as­sa nuo­ret pe­laa­vat kaa­sun kans­sa, sil­lä si­tä on hel­pos­ti saa­ta­vil­la.

Lie­nee­kö niin, et­tä Hel­sin­gin val­von­nan ja en­nal­ta es­tä­vän työn ko­mis­saa­ri Kat­ja Nis­si­nen ja Itä-Uu­den­maan po­lii­sin en­nal­ta eh­käi­se­vän yk­si­kön ryh­män­joh­ta­ja, ri­ko­sy­li­kons­taa­pe­li Var­pu Saa­pun­ki vä­hät­te­le­vät asi­aa tai pi­mit­te­le­vät to­tuut­ta ilo­kaa­sun vaa­ras­ta! Kos­ka ku­kaan ei voi mi­tään teh­dä asi­al­le! Ei edes po­lii­si!

Mi­kä lie­nee tä­män­kin nau­ru­kaa­sun al­ku­pe­rää! Mis­tä ko­toi­sin se on?

Hie­man Nau­ra­van Kaa­sun His­to­ri­aa

Vii­saim­mat Ker­to­vat Asi­as­ta

– Typ­pi­ok­si­dia val­mis­ti en­sim­mäi­sen ker­ran eng­lan­ti­lai­nen ke­mis­ti Jo­seph Priest­ley vuon­na 1771. Typ­pi­ok­si­din fy­si­kaa­li­sia omi­nai­suuk­sia sy­vem­min tut­ki vas­ta vuon­na 1799 myös eng­lan­ti­lai­nen ke­mis­ti Gemf­ri De­vy (Humph­ry Da­vy) ja useim­mat ai­ka­lai­set pi­tä­vät hän­tä sen löy­tä­jä­nä. G. Da­vy ha­vait­si, et­tä tä­män kaa­sun hen­git­tä­mi­nen joh­taa ly­hy­een päih­ty­mis­ti­laan, jot­ka ovat “sa­man­lai­sia kuin päih­ty­mys”, ja kut­sui tä­tä ai­net­ta “nau­ra­vak­si kaa­suk­si”.

Lää­ke­tie­teel­li­ses­sä Käy­tän­nös­sä

Typ­pi­ok­si­dia on käy­tet­ty 1800-lu­vul­ta läh­tien lää­ke­ti­teel­li­ses­ti. Eng­lan­ti­lai­nen ki­rur­gi Hen­ry Hill Hick­man eh­dot­ti en­sin tä­män kaa­sun käyt­töä anes­te­sia-ai­nee­na leik­kaus­ten ai­ka­na vuon­na 1824. Suu­ri pa­nos typ­pi­ok­si­din anes­te­si­ao­mi­nai­suuk­sien tut­ki­muk­seen te­ki 1800-lu­vul­la ame­rik­ka­lai­nen lää­kä­ri Ho­ra­ce Wells, jo­ka ko­keel­li­ses­ti vah­vis­ti sen ki­pua lie­vit­tä­vän vai­ku­tuk­sen ham­mas­leik­kaus­ten ai­ka­na.

Täl­lä het­kel­lä typ­pi­ok­si­din käyt­töa­lue lää­ke­tie­tees­sä on laa­ja: si­tä käy­te­tään ki­rur­gi­ses­sa käy­tän­nös­sä: ope­ra­tii­vi­ses­sa gy­ne­ko­lo­gi­as­sa, ki­rur­gi­ses­sa ham­mas­lää­ke­tie­tees­sä se­kä syn­ny­tyk­sen ki­vun­lie­vi­tyk­ses­sä. Li­säk­si typ­pi­ok­si­din ja ha­pen se­os­ta käy­te­tään leik­kauk­sen jäl­kei­se­nä ai­ka­na trau­maat­ti­sen so­kin es­tä­mi­sek­si se­kä ki­pu­hyök­käys­ten pois­ta­mi­sek­si.

Viih­de­tar­koi­tuk­siin

Jo sii­tä ajas­ta kun typ­pi­ok­si­di on löy­det­ty, si­tä on käy­tet­ty pait­si lää­kin­näl­li­siin tar­koi­tuk­siin myös viih­de­tar­koi­tuk­siin. Jo 1700-lu­vul­la Eu­roo­pal­le tar­jot­tiin usein ko­keil­la “nau­ru­kaa­sua” so­si­aa­li­sis­sa il­lois­sa. 1800-lu­vun al­ku­puo­lis­kol­la Isos­sa-Bri­tan­ni­as­sa ja Yh­dys­val­lois­sa oli suo­sit­tu jär­jes­tää nä­ky­väs­ti ta­pah­tu­mia jul­ki­ses­ti ylei­söl­le typ­pi­ok­si­din hen­git­tä­mi­sen vai­ku­tus­ta.

Jo­ten voim­me sa­noa, et­tä tä­tä “nau­ru­kaa­sua” viih­de­ai­nee­na on käy­tet­ty jo niil­tä ajoil­ta kun se oli löy­det­ty! Mut­ta vää­rin käy­tet­ty se on hai­tal­li­nen ih­mis­ke­hol­le! Sen tie­tä­vät tut­ki­jat.

Huu­me­riip­pu­vuus

Nau­ru­kaa­sun hen­git­tä­mi­nen ai­heut­taa riip­pu­vuut­ta, ku­ten muun­tyyp­pis­ten­kin lääk­kei­den ta­pauk­ses­sa. Kun po­ti­las tu­lee riip­pu­vai­sek­si ai­nees­ta, po­ti­las koh­taa oi­rei­ta, ku­ten:

• unet­to­muus,
• pään ki­pu,
• pyör­ty­mi­nen,
• se­lit­tä­mä­tön pel­ko,
• hui­maus.

Pit­käai­kai­nen kaa­sun saan­ti ai­heut­taa muis­tin rau­ke­amis­ta ja kog­ni­tii­vi­set pro­ses­sit hei­ken­ty­vät. Ajan myö­tä kie­len sur­kas­tu­mi­nen ta­pah­tuu, po­ti­las ei voi pu­hua sel­ke­äs­ti ja il­mais­ta aja­tuk­si­aan sel­väs­ti. Mi­tä kau­em­min ad­dik­ti hen­git­tää päih­dyt­tä­vää kaa­sua, si­tä pa­hem­pia ter­veys­vai­ku­tuk­set ovat. Il­man uut­ta an­nos­ta “do­pin­gia” ad­dik­ti jou­tuu ma­sen­nuk­seen, kiel­täy­tyy kom­mu­ni­koi­mas­ta per­heen ja ys­tä­vien kans­sa ja ajat­te­lee jat­ku­vas­ti, mis­tä muu­al­ta saa ai­neen.

Yk­si nau­ru­kaa­sun pa­him­mis­ta seu­rauk­sis­ta on kuo­le­ma. Sy­dä­men, usei­den elin­ten tai keuh­ko­jen va­jaa­toi­min­ta ja myr­ky­tys voi­vat joh­taa kuo­le­maan. Typ­pi­ok­si­dil­la on eli­mis­töön ker­ty­viä omi­nai­suuk­sia: myr­kyl­li­set ele­men­tit ke­rään­ty­vät luu­yti­meen, mi­kä joh­taa sen toi­min­to­jen ja ra­ken­teen rik­kou­tu­mi­seen. Tä­mä puo­les­taan ai­heut­taa koh­tauk­sia ja hal­vaan­tu­mis­ta.

Näin ker­to­vat asi­an­tun­ti­jat ja tut­ki­jat. Siis va­ka­vas­ta asi­as­ta ih­mis­ke­hol­le on ky­sy­mys, mut­ta di­typ­pi­ok­si­din myy­jät ja vä­lit­tä­jät va­kuut­ta­vat asi­ak­kail­le, joi­den jou­kos­sa on nuo­ria ja lap­sia, et­tä tä­mä ai­ne on tur­val­li­nen ter­vey­del­le.

• Suo­mi sai he­pu­lin ilo­kaa­sus­ta

Jo­ten, äl­kää nau­res­kel­ko ilo­kaa­sul­le!