Retkirepun Ylösnousemus

 

Ih­mei­den ai­ka ei ol­les­kaan ohi oo!

Tä­mä on to­si ih­meel­li­nen ta­ri­na vuo­sia ka­don­nee­na ol­lees­ta Ret­ki­re­pus­ta. Kir­joi­tuk­sen sain taas tut­ta­val­ta­ni Kii­om Mi­kol­ta. Jul­kai­sen sen hä­nen lu­val­la täs­sä Va­paa­vuo­ros­sa.

Re­pun Ka­to­ami­nen

Ju­han­nuk­se­na 2016 Puu­ka­rin Tai­nan ja vik­sun Uapo-ha­ov­ve­lin kans Kan­ga­sa­lan Pe­li­sal­men tie­noon mo­ni-il­mei­sis­sä, Län­gel­mä­veen har­vi­nai­sen kau­niis­sa, päi­vän­pais­tei­sis­sa mai­se­mis­sa ta­sa­pe­räi­sel­lä pik­ku paa­til­la to­vin sou­te­lim­ma. Pa­rin tun­nin ku­lut­tua pää­tim­me pie­noi­seen saa­reen eväi­tä naut­ti­maan het­keks poi­ke­ta. Ran­ta­hav ve­no­sev ve­dim­me ja mai­hin ka­pu­sim­me.

Mut­ta mis­sä ih­mees­sä mam­man eväs­rep­pu? Puut­tu­mis­ta oli aluks vai­kea to­deks us­koa. Jär­vi oli lä­hes tyy­ni em­me­kä ol­leet kyy­ti­vä­li­net­tä muu­ten­kaan kei­ku­tel­leet. Pit­kään sii­nä päi­vit­te­lim­me, ih­met­te­lim­me.

Se oli Tai­nan se­län ta­kaa pe­rä­lai­dan sy­ven­nyk­ses­tä täy­sin huo­maa­mat­tam­me, ää­net­tö­mäs­ti aal­loil­le an­tau­tu­nut. Ko­ko sou­tu­rei­tin uuv­ves­taan ees­taas tark­kaan tä­hyi­lim­me ja huom­men­na toi­sen ker­ran. Ei löy­tyn­nä.

Mo­nem­mois­ta su­rua, huol­ta, kus­tan­nuk­sia ja vai­vaa­han sii­tä koi­tui. Suu­rim­pi­na me­ne­tyk­si­nä Tai­nan po­jan ja tyt­tä­ren las­ten mo­net kym­me­net, hel­lyt­tä­vät va­lo­ku­vat no­ki­alai­sen si­suk­sis­sa.

Yl­lät­tä­vä Pu­he­lu

Yl­lät­tä­vä pu­he­lu run­saan kah­den vuo­den ku­lut­tua, hei­nä­kuun 2018 lo­pul­la ison ilon il­moil­le vi­rit­ti.

Nuo­ri nei­to­nen Hump­pi­las­ta, In­ka oli iso­van­hem­pien­sa Hei­kin­saa­ren van­hal­ta pe­rin­tö­mö­kil­tä läh­te­nyt ka­ve­rin­sa ke­ra sou­ta­en lä­hei­sen Ru­ma­nie­men Pi­run­pe­säl­le ai­nas­kin lei­kis­ti et­si­mään seu­dul­la tun­ne­tun ta­ri­nan mu­kaan sin­ne kät­ket­tyä aar­ret­ta.

Iso­vi­han ai­kaan, 1713 – 1721, Kerp­po­lan kar­ta­non isän­tä pii­lot­ti sää­mis­kä­hou­su­jen si­sään säi­lö­män­sä ho­pe­ataa­le­rit Pi­run­pe­sän luo­laan, joi­ta siel­lä viis, kuus­kin on, toi­nen tois­taan suu­rem­pia. Muu­ta­maav vois vaik po­ne­ja pii­lot­taa, jos ne sin­ne ta­lu­tet­tua sais.

Hei­kin­saa­re­lai­sil­la oli ol­lut ta­poi­naan Pi­run­pe­säl­lä har­vak­sel­taan poi­ke­ta. He oli­vat yleen­sä ai­na käyt­tä­neet sa­maa mai­hin­nou­su­paik­kaa. Nyt nä­mä nuo­ret jos­tain syys­tä päät­ti­vät ven­hon­sa eri koh­taan oh­ja­el­la.

Re­pun Ylös­nou­se­mus 30.7.2018

Ran­nal­ta, lä­hel­tä ve­si­ra­jaa, pie­neh­kön ter­va­le­pän ta­kaa poi­ka­ka­verj huo­mas luon­to­ros­kien ko­ris­ta­man, au­rin­gos­sa haa­lis­tu­neen, tum­man­rus­ke­an my­tyn. He nos­ti­vat sen ve­nee­seen. Myö­hem­min mö­kin rap­pu­sil­la vet­ty­nyt­tä myt­tyä tut­kit­ta­es­sa si­säl­tä löy­tyi “hy­vin val­mis­tau­tu­neen, erä­hen­ki­sen nai­sen va­rus­tei­ta” va­ra­vaat­tei­neen, suk­ki­neen, täy­si­ne ve­si­pul­loi­neen, eväs­pa­ke­tin jään­nök­si­neen, is­tuin-alus­toi­neen, avai­mi­neen, kuk­ka­roi­neen, pank­ki­kort­tei­neen, kak­si­ne puuk­koi­neen ja No­ki­an te­leh­voo­ni se­kä ni­mi­lap­pu, mi­hin oli kir­joi­tet­tu Tai­na.

Ke­la­kor­tin tie­to­jen avul­la In­kan eno sai yh­tey­den suu­res­ti häm­mäs­ty­nee­seen, erit­täin ilah­tu­nee­seen Tai­naan. Oli­han tä­mä ai­van us­ko­ma­ton jut­tu!!!

Run­saat kaks vuot­ta ka­teis­sa ol­lut, lo­pul­li­ses­ti ka­don­neeks luul­tu Hal­tin teh­taan Tee­ri-merk­ki­nen, vel­ve­ton­pin­tai­nen, uu­te­na san­gen kau­nis, nyt pa­hoin kär­si­nyt rep­pu ko­ki to­del­li­sen ylös­nou­se­muk­sen!!! Kau­an se oli ve­den vir­tauk­sis­sa va­el­ta­nut ja vä­hin­tään puo­li­sen ki­lo­met­riä ver­kal­leen eden­nyt. Län­gel­mä­veen ke­väi­set, suu­ret tul­vat kai oli­vat sen ran­nal­le tal­teen nos­ta­neet.

Hiu­kan ku­vi­tel­len vois aa­tel­la re­pun pit­kään pin­nan al­la ui­des­saan tuu­mi­neen: Mi­nä­hä en hap­pa­nem­maal, lah­hoo­maam poh­jaam pa­enu. Jol­la­ek kons­til viel kui­vil­lep pin­nis­tän, kii­peen!

Ve­ne­ret­kel­lään In­ka ka­ve­rei­neen sit­ten­kin aar­teen löy­si­vät, Tai­nan ai­nai­seks ka­don­neen, Pi­run­pe­sän ran­taan aje­leh­ti­neen ja ver­rat­to­man ih­meen lail­la maal­le ja nä­kö­säl­le nous­seen ar­vo­re­pun!

Kii­tos Aar­teenet­si­jöil­le

Run­saat kii­tok­set tark­ka­sil­mäi­sil­le aar­teen et­si­jöil­le, re­pun ja si­säl­lön pe­las­ta­jil­le yn­nä yh­tey­de­not­ta­jil­le! — Jär­ves­sä pit­kään uis­ken­nel­lut, en­tis­tä­kin mie­lui­sam­pi ret­ki­rep­pu pes­ty­nä, put­sat­tu­na, pai­kat­tu­na ja vii­lek­keet vaih­det­tu­na jo koh­ta­kin uu­siin seik­kai­lui­hin suun­nis­tais. — Niin­hän si­tä he­ti sil­loin aa­tel­tiin.

Muu­ta­mia vuo­ro­kau­sia rep­pu pe­su­huo­neen kui­vaus­na­ruil­la vii­väh­ti mut­ta suu­reks har­mik­se­ni Tai­na oli sen sit­ten ros­kik­seen kui­ten­kin kan­ta­nut, mi­nul­le mi­tään virk­ka­mat­ta. Sa­noi sen niin ko­vast hais­seen. Mi­nä oi­sin si­tä tar­vit­ta­es­sa viik­ko­ja­kin ilo­mie­lin tuu­le­tel­lut ja vaik­ka pik­ku til­kal­la oma­te­kois­ta tyn­ny­ri­ter­vaa mu­dan tuok­su­ja vai­men­ta­nut.

Läk­sin Tam­pe­reen kau­pois­ta en­ti­sen­kal­tais­ta uut­ta et­si­mään. Mon­ta lii­ket­tä kier­sin. Sa­mal­la sel­vi­si, et­tä tuon mal­lin val­mis­tus oli jo 2010 lo­pe­tet­tu.

Stock­man­nin myy­mä­län vaa­lea, kau­nis, vik­su, nuo­ri nei­to­nen sa­noi, et­tä lai­tap­pa il­moi­tus osoit­tee­seen To­ri.fi! — Lai­toin.

Tai­na Sai Uu­den Re­pun

Vii­kon vie­rä­hel­tyä saa­pui­kin ki­va vies­ti Haa­pa­ve­del­tä, et­tä siel­tä sais sa­man­lai­sen, käyt­tä­mät­tö­män vii­del­lä kym­pil­lä. Il­moit­ta­ja oli re­pun lah­ja­na saa­nut ei­kä si­tä tar­vin­nut. No, myö het ka­opat teh­tii. Vii­kom pi­äst Tai­nal­la olj uus, en­ti­sen­nä­köi­nen ja viel avaa­mat­to­mas­sa myyn­ti­pak­kauk­ses­saan! Pe­rin häm­mäs­tyt­tä­vä sat­tu­mus tä­mä­kii!

Hal­ti­an Tee­ri mul­la­kii on. Myö­hä ol­laan Ta­enan kans ko kak­so­set, mehtäretkil.

Tainan Ku­vat Löy­ty­vät

Vast he­le­mi­kuus 2019 sain ai­ka­seks läh­tee va­lo­ku­vaus­liik­kee­seen Tam­mer­fors­siin ky­se­lem­mään, jos­ko no­ki­alai­seen tal­len­tun­nei­ta ku­ve­ja sit­ten­kin ees jo­ku viel jä­lel oesj.

Pho­tos­tel­lan erit­täin ys­tä­väl­li­nen, pal­ve­lu­hen­ki­nen ja to­del­la tai­ta­va Han­na muu­ta­man­kin tuo­ki­on nii­den pa­ris­sa pin­nis­te­li ja sai kuin sai­kin kaik­ki ku­vat pe­las­tet­tua ja muis­ti­ti­kul­le tal­teen, hel­pos­ti kat­sot­ta­viks!!! Se­kin iso ilo ja suur huo­jen­nus vie­lä!!!

Pank­ki Kel­puut­ti Se­te­lin

Kas­tu­nees­sa, vet­ty­nees­sä kuk­ka­ros­sa oli kah­den­kym­pin se­te­li. Sen toi­ses­ta pääs­tä enin osa oli ta­kai­sin sel­luks muut­tu­nun­na ja nä­ky­mät­tö­miin liu­en­na. Vein se­te­lin Kan­ga­sa­lan oo pee­hen. Siel­lä lu­vat­tiin asi­jaan­ku­lu­van lo­mak­keen täy­tet­ty­äni, et­tä se lä­he­te­tään Suo­men Pank­kiin ar­vi­oi­ta­vaks. Pa­rin vii­kon vii­vein sain il­moi­tuk­sen se­te­lin kel­puut­ta­mi­ses­ta ja 20 eu­roa ti­lil­le­ni tu­lou­tet­tiin. Suu­rem­moi­sen ko­ke­muk­sen li­säks vie­lä sil­lä­kin ri­kas­tuim­me! Ih­mei­den ai­ka ei ol­les­kaan ohi oo!

Liit­teen ku­vas­sa hy­vän­tuu­li­set re­pun­vaih­ta­jai­set Ve­ho­nie­men au­to­mu­se­on pi­ha­pii­ris­sä.

Kir­joit­ti:
Kii­om Mik­ko
4.2.2024

viovio
Imatra

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan pitäjä, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu