TER­VE­ÖS­TA­ETO­JA ELÄ­MÄV VII­SA­OK­SI­JA

Sain pit­käai­kai­sel­ta tut­ta­val­ta­ni Kii­om Mi­kol­ta hä­nen jul­kai­se­man­sa sa­von­kie­len mur­teel­la kir­joi­te­tun te­ok­sen

  • Ter­ve­ös­tae­toja Elä­mäv vii­sa­ok­sia : Näöt­tei­tä sa­vo-karjala-vi­vahteisija.
  • Uuv­vis­pae­nos 21 (ja koh­ta on tu­los­sa uuv­vis­pai­nos 22!)

Kaik­ki sa­von kie­lel­lä, tie­ten­kin!

Tie­toa löy­tyy apuun mo­neen, mo­neen vai­vaan ja sa­mal­la on oi­va mah­dol­li­suus hi­oa Sa­vo-Kar­ja­lan mur­ret­ta.

Te­ok­sen te­ki­jä Kii­om Mik­ko on an­ta­nut lu­van jul­kais­ta “vaik­ka ko­ko te­ok­sen” ja täs­sä­pä tu­lee sen en­sim­mäi­nen osa tietover­koversi­ona.


Iteh-hoe­to­kons­tei ter­veö­tem­möt tur­voo­mi­seks

Terveös Taeto ja Elämäv Viisaoksia
Terveös Taeto ja Elämäv Viisaoksia

Meil­lä ja mua­li­mal­la on toe­mi­viks toet­tu­ja iteh-hoe­to­kons­tei ter­veö­tem­­möt tur­voo­mi­seks, elä­mi­se ehos­tuk­seks. Va­na­hat ja uuv­vet, tep­si­vät tiij­jot ter­vet­tul­lei­ta. Ter­veöv­­vej ja hy­vä elä­mäm pa­rast ejis­tä­mist ov vae­voej ja vae­ke­ok­sii EN­NAL­TA EH­KÄ­SY + JÄR­KE­VÄ, VII­SAS, TOE­VON­TÄÖ­TEI­NEM, MIE­LE­KÄS ELÄ­MÄ!

  1. NE­NÄ­TU­KOS, NU­HA, RÄ­KÄ­TAOT, YS­KÄ, LUNS­SA, JOU­TA­VA RY­KI­MI­NE, PI­ÄN-KI­VIS­TYS ES­TYY, HE­LE­POT­TUU NE­NÄ­HUUH­TE­LUIN: N. 2-ro­sent­tis­ta LÄM­MIN­TÄ MERJ­SUO­LA­VET­TÄ RUIS­KU­TET­TAAN 2 – 3 DL VUO­RO­TEL­LEN KUM­PAAN­NIIS SIE­RAE­MEEN KÄ­TE­VÄ­KÄÖT­TÖ­SEL­LÄ, PIT­KÄ­PIIP­PU­SEL­LA, PU­NA-KU­MI­SEL­LA KOR­VA­PUM­PUL­LA, toe­mi­tus­ta sa­mal­la te­hos­ta­en, ne­nän kaot­ta reip­paa­st ulos pu­hal­ta­en. Sie­raen­ten si­suk­sist sa­mal myös hae­tal­li­set bak­tee­rit + vi­ruk­set ulos huuh­tou­tuu. HUUH­TE­LU­SUO­SIT: Vä­hin­tään ker­rav vii­kos, vaekk­ei viel vae­vo­jak­kaa oesj. Ua­mul­la ens­töek­­seen kun­nom mus­li­mi sie­rae­mens sii­vot­koon! (kor­raa­nis­sa). YS­KI­MI­SEN TI­LAL­LE KUR­KUN KA­RAUT­TE­LU LÄ­HES SUL­JE­TUIN HUU­LIN!

  2. PIÄN­­SÄR­KY HUO­JE­NOO: JUO DL RAE­KAS­TA, KY­LY­MEE VET­TÄ UA­MUI, mak­saa na­pos­tel­len. MYÖS CHI­LI­PIP­PU­RIN nao­tin­ta, sen kap­sai­sii­ni. Imek­si muu­ta­ma raem merj­suo­loo! Hi­ven-ai­nei­den saa­mi­seks käy­tä ruu­an­lai­tos­sa­kin vain me­ri­suo­laa! NIS­KAAN ASE­TEL­LUIST SI­PU­LIV VII­PA­LEIST ja kau­li­tuist kaa­lin le­hist­kii apu­va on su­atu. Pi­par­mint­tu-olii­vi­öl­jy-voi­det­ta ot­saan, ohi­moil­le. “Ki­vis­tyk­set muut het un­ne­otat, va­sa­ral­la kum pe­oka­loos pam­ma­otat.” Ki­pu­huo­jen­nus­ta ki­ne­si­otei­pein, kyl­mä­su­mu­suih­kuin, säh­kö-är­sy­tys­hoi­doin, ki­pu­ky­nin, mig­ree­ni­pan­noin. Tiuk­ka PYYK­KI­POE­KA kor­val leh­tee ni­pis­täm­mää.

  3. KURK­KU­KI­VUS­SA, YS­KÄS­SÄ, NU­NU­HAS­SA, FLUNS­SAN TOR­JUN­NAS avit­taa pu­na-, kel­ta-, val­ko­si­pu­lin tuo­reem pik­ku vii­pa­leem pit­kää imes­ke­ly + lie­men usein tois­tu­va nie­les­ke­ly. Tar­vit­ta­es uu­siv vii­pa­lein, yön­nii ylj. Te­hok­kaen­ta het ens oe­rei­sii. Si­pulj­murs­koo suus­sa, suun ka­ot­ta sis­sääh hen­gi­tel­len ke­oh­ko­put­kis­ta li­ma ir­too. Kir­pe­öt­tä äl­lös ujos­te­le! Pa­remp to­vi hiuk­ka ir­vis­tel­len kuiv viik­ko­kiik kip­puil­len! Vi­lun­niik kar­ko­tuk­see oe­va on apu ko­toe­nen, kuu­ma, kun­nom mus­ta­he­ruk­ka­me­hu + usein keuh­kot il­maa täy­teen ve­tä­en, hen­gi­tys­tä pi­dät­tä­en, var­ta­loa jän­nit­tä­en + jal­ko­jen läm­pi­mäs­sä (+ kuu­ma / kyl­mä) vees­sä uit­ta­mi­nem + kun­nol­la kui­voo­mi­ne. SUUR­TA ON TUH­LA­OS­TA FLUNS­SAAN­KAAN SUOS­TU­VA: ajoes­sa pos­ke­heis si­pu­lav vii­pa­le + ne­nä­huuh­te­lu kor­va­pum­puin + 100 mik­rogr D3-vi­tam vrk. Pa­riv vii­kon K-vi­ta­miin­kuur voep väh­hä­esev ve­rev­vuo­don pe­rä­pu­ka­mist lo­pet­too. Huh­ti­kui­nen 2 vii­kon KOE­VUM-MAH­LA-kuu­ri ke­oh­ko­ja he­le­pot­taa, ys­käl lo­pet­taa. JA AM­MU­JEM MA­EJ­JOR RAS­VA­RO­SENT­TI­JA NOS­TAA (3 – 4, tar. Kan­ga­sal­ta).

  4. SUT­JAK­KA­NA SÄ­ELY­MIST AVIT­TAA, ET­ET­TEI IH­TEE­SÄM MIL­LON­KAAN KYL­LÄ­ESEKS AH­MI, VU­AN SI­ÄS­TÄÄ VII­MO­SET LU­SI­KAL­LI­SET, SUU­PA­LAT SE­OROO­VAAN KER­TAA. RUO­KA­ELE VAIN TAR­PEEN, ÄLÄ TA­VAM MUK­KAAN! UA­MU­TANK­KA­OS EI KA­EKIL­LE EVUKS EI­KÄ ON­NEKS OO. YLEN­SYÖNT­VIEH­TY­MYS­TÄ­ESJ VA­EMEN­NAT KÄÖT­TÄ­MÄL­LÄ pien­tä RUO­KA­KUP­POIS­TA. AT­RI­AS KYL­MI­NÄ NAU­TIS­KE­LE! ERIT­TÄIN ON SUO­TA­VAA MUU­TA­MAN PÄI­VÄN VÄ­LEIN NIUK­KA­RUO­KAI­SIA JA PAAS­TO-PÄI­VI­ÄKIN HAR­RAS­TAA. LE­PO­PÄ­EVI­NÄ­ESJ PAS­SOO YÖ­PAAS­TOO AE­NA EH­TOO­SEE AS­TIJ JAT­KOO. Eväs­myl­lyl­leis toe­pu­mis­ta­oko tar­pe­hen on. Ua­mul­la vu­ah hy­vät hörp­päök­set pu­has­ta, ky­ly­mee lä­hev-vet­tä ja ei­kum mä­nöks pä­eväm puu­hiis!

    Käy­tet­tä­vis­sä ol­leen ra­vin­non laa­tu ja usein suu­res­ti vaih­del­leet mää­rät vai­kut­ti­vat var­hai­sen ih­mis­kun­nan vä­hit­täi­seen ke­hit­ty­mi­seen. AJOT­TA­ENEN NIUK­KUUS EEL­LEEN­NII EVUK­SEM­ME ON. PULS­KIS­TU­MIS­TAK­KII AJOES­SA EH­KÄ­ES­TÄK­KÖÖN! VI­LI­KA­SEV VAA­KOO VII­KOET­TA­ENJ! SEN NE­OV­VOO HET VII­SAAST NOUV­VA­TEL­LEN! ELÄIN­TEN AH­MIN­TAA MEIL­LÄ JA MAA­IL­MAL­LA RA­JUST RA­JOI­TET­TA­KOON! POS­SUT­KIN PA­PU­SIKS, SIR­KOIKS VAIH­DET­TA­KOON! KAA­LIL­LA, KAU­RAL­LA KAN­SO­JA RA­VIT­TA­KOON! KA­LAT JA KAS­VIK­SET OI­VA ON VA­LIN­TA. Kuorj­pi­äl­lis­te ome­niil liij­jar run­sas ah­min­ta su­at­taa­pi sap­pi­vae­vo­ja ae­he­ot­too. KUU­LEP­PAS KUR­JA IM­MEIS-EL­LÄ­ENJ: VAT­SAS JA VAR­TA­LOS­KO MUI­HEN ON EL­LÄ­EN­TEN HA­OTUU­MUA?

  1. pontevast opiskeltakkooj ja mo­nim muo­doin usi­ast hyö­vyn­net­tä­kööl LUON­TO-AP­TEE­KIN ar­vok­kae­ta aar­tei­ta. Sa­mal niist maa- ja meh­tä­pe­rä­si­jä, ter­ve­öt­tä ejis­tä­vi­jä mik­ro­be­ja su­at; KE­TUN­LEI­PIÄ, SUO­LA­HEI­NIÄ, HORS­MIA, NOK­KO­SIA, KUUS­TEN, MÄN­TY­JEN, KA­TA­JAIN TUO­REI­TA VUOS­KAS­VAI­MIA, ta­la­vel­kii PUI­DEN JA PEN­SAI­DEN SIL­MU­JA, OK­SAIN LAT­VO­JA, PET­TUA AL­TA PE­TÄ­JÄIN KUO­REN, ke­väi­sin juur puh­jen­nei­ta, man­te­lin­ma­kui­sia pih­la­jain + tuo­mi­pih­la­jain kuk­ka­ja leh­ti­nup­pu­ja, leh­den al­ku­ja, has­sel­päh­ki­nän­ko­koi­sia kuus­ten me­he­viä he­de­ku­kin­to­ja, koi­vun­mah­lo­ja, mar­jo­ja, juu­ria yn­nä mui­ta. Leh­ti­pui­den ok­sat su­api kev­vääl vesj-as­ti­jas muu­ta­mas vii­kos syö­tä­vi­jä leh­ti­jä ver­so­maam, män­nyj ja kuu­sen­nii ok­sa­lat­vat ma­ko­si­ja vuosj­kas­vae­mi­ja, kerk­ki­jä kas­vat­tam­maa. Hi­jos­tus tee-ae­neeks: kui­vat­tu­leh­ti­set hors­mat sak­si­taan, sur­vo­taan tiu­kast lasj­tö­lök­kii.

    KOE­VU­JEM MAH­LO­ESJ­TA on iha ites­tääm mae­to­hap­po­käöv­ven su­ata­vis huo­neel läm­mös­kiiv, vuo­si­jak­kiih hy­vin sä­ely­vöö, kir­pee­tä, mae­to­hap­posj­ta MAH­LA-KAL­JOO. Käö­mis­tä voep var­mis­too es­mer­kiks ruk­kiin ijä­tys-ve­sin ta­hik­ka ruis­ja­oho-li­sin. Huh­ti­kuu om mah­la­kuu. Häm­mees­sä mah­la­ka­os us­sei ala­kaa jo maa­lis­kuum puo­lel ja lop­puu tou­ko­kuum puolj­vä­lis. TER­VEEL­LI­SEV, VI­SU­AA­LIS­KI­NEET­TI­SEN, TOEL­LI­SE, OE­KEE ILO­LIE­MEN, KAR­PA­LO­KAR­KE­LON SU­AT SYN­TY­MÄÄN KU­ATA­MAL­LA KY­LY­MEE POM­MAC­KI­JA HIT­TAAST KIRK­KAA­SEEN, KOR­KEE­SEEJ JUO­MA­LAS­SIIN TA­HIP PI­KA­RIIJ JA PUOT­TA­MAL­LA SII­HE YHEK­SÄN KY­LY­MEE, KO­KO­NA­ESJ­TA KAR­PA­LOO. VAR­TIV, VII­MES­TÄÄM PUO­LEN TUN­NIV VIE­RÄ­HET­TY­VÄ NE VERK­KA­ESEEV, VIEH­KOON TANS­SIIN, KAR­KE­LOON KÄÖV­VÄT.

  2. Sie­rain­ten si­sus­ten tai pos­ki­on­te­loi­den vuo­ta­mi­sest joh­tu­voo, kur­kum­pi­ätä är­syt­täv-vee ys­ki­mist yö­si­jal­le aset­tu­ves­sa­esj vae­men­nat imes­ke­le­mäl­lä tuo­ret­ta si­pu­liv vii­pa­let­ta ta­hik­ka xy­li­tol si­su pas­til­le­ja tai fis­her­man’s friend ori­gi­nal-pas­til­le­ja. Ke­le­po ke­ko tuo­ret­ta si­pulj­murs­koo tyy­nyv vie­rel tuok­su­mas avit­taa myös. Pae­nee alen­ta­mi­seks, ve­ren not­kis­ta­mi­seks pu­na-kel­ta­si­pu­lei­ta pu­res­ke­le! Jou­ta­va ry­ki­mi­nen su­at­taa joh­tu­vam myös ky­ly­män­tun­teest se­läs, ke­oh­koen ko­hal. Yöa­sun­niil li­suk­keeks sil­lon so­vel­tuu pak­su, vil­la­nem pu­jo­lii­vi ta­hik­ka tur­kis­lii­vi.

  3. KÄ­VEL­LES KIU­SOO­VA PO­LO­VI­KI­PU VOE HUO­JEN­TU­VA ta­hi KO­KO­NAAN KA­EKO­TA, KUN RUP­PEET VÄ­HÄKS AE­KOO JAL­KA­TE­RÄ OI­KE­AL­LE TAI VA­SEM­MAL­LE VI­NOS­SA VA­EL­TA­MAAN. LONK­KA­VAI­VAA VOI LIE­VEN­TÄÄ LON­KAN ASEN­TOA MUUT­TA­MAL­LA, KÄ­VE­LE­MÄL­LÄ TUO­KIO LAN­TIO TAAK­SE TA­EVU­TET­TU­NA TA­HI KO­KO KOEP HIUK­KA VIN­NOON KI­ÄN­NET­TY­NÄ. VÄ­HÄI­NEN­KIN LII­KE­RA­DAN MUU­TOS VOI NI­VEL­KI­PU­JA LIE­VI­TEL­LÄ. Po­lo­vi­tuis­ta, tu­ki­sit­teis­täk­kiiv voep apu­va ol­la. Nek­kiil lii­ker­ra­to­ja hiuk­ka muun­te­loo. Kan­ta­pään ns LUU­PIIK­KI­VAI­VA, jän­ne­kal­von rap­peu­ma / plan­taa­ri fas­kiit­ti HUO­JEN­TUU, EN­NAL­TA EH­KÄIS­TYY TAI­VUT­TA­MAL­LA JAL­KA­TE­RÄÄ USEIN YLÖS­PÄIN. Ja­la­ka­poh­jan + poh­keen­niih hie­ron­too suo­si­tel­laa. Ti­la­pä­es­tä kä­ve­ly­he­le­po­tus­ta su­at kum pä­ki­jäl­lä ta­hij ja­la­ka­te­rä ulu­ko­syr­jäl­lä as­kel­lat.

  4. SUUN, IKE­NIEN JA HAM­PAI­DEN PAR­PAR­HAAKS KÄYT­TÄÖS KOL­MEA ERI­TYIS-PEH­ME­ÄÄ HAM­MAS­HAR­JAA VUO­RO­TEL­LEN!! SUO­MEM PA­RAS ON JOR­DAN* CLE­AN BET­WEEN SOFT (deep cle­an) … Ku­va vih­ko­sen ta­ka­kan­nes. Bak­tee­rien mel­las­tus har­jak­sis­sa ja nii­den ty­vis­sä vai­keu­tuu har­jas­ten ja kiin­ni­tys­rei­kien pa­ri vuo­ro­kaut­ta vä­lil tuu­let­tu­es. Vii­kot­ta­enj kas­te­le, de­sin­fi­oi har­jak­set VA­DE­ME­CU­MIL­LA! Et­hän en­nee ham­mas­har­jo­jaesj ves­sa-huus­sis­sa va­ras­toe! Luns­san uha­tes, ala­kaes otah het käöt­töö uuv­vet, puh­taat ham­mas­har­jat! Per­reej jo­ka jä­se­nel ol­ta­va omat ham­mas­har­jat!! Sä­ely­tet­tä­vä et­tääl toe­sis­taa!

    PA­HAN­HA­JUI­SEN HEN­GI­TYK­SEJ JA VAS­TEM­MIE­LI­SEN SUU­HA­JUN SYY­NÄ US­SEI OVAT HAM­MAS­VÄ­LEIS­SÄ MÄ­TÄ­NE­VÄT RUU­AN­TÄH­TEET. PUH­DIS­TA HAM­MAS­VÄ­LIT HAM­MAS­LAN­GOENJ VÄ­HIN­TÄÄV VII­KOT­TAE, VA­DE­ME­CU­MIA HAM­MAS­LAN­KAAN IME­ÖT­TÄ­EN! Pit­kät, Y:m muo­to­set haa­ru­kat ovat hy­viä lan­gan lii­kut­ti­mia. Lan­kae­lu so­mast suj­juu tv:tä se­ora­tes. Ham­mas­vä­lit put­sat­tuv­vaesj purs­ku­ta suus fluo­ri­ham­mas­tah­na- ta­hiv va­de­me­cum-veil­lä!Al­ka­van ien­tu­le­huk­sen hoe­too oe­va on apu tuo­re cor­so­dyl-gee­li, ki­pu­koh­tiin peh­mein ham­mas­har­join va­ro­en pyyh­kiel­len. Sen jäl­keen pos­kea ja ki­pe­ää ien­tä leu­ka­luu­ta vas­ten sor­mil­la pump­pael­len. Suum purs­kut­te­lu lae­meel­la Va­de­me­cum-veil­lä su­at­taa­pi avuks ol­la. SII­HEV VA­EVAAV VA­NA­HA KAN­SA KUU­SEM PIH­KOO PU­RES­KELJ.

    Ien­tu­le­hus­ten eh­kä­se­mi­seks ike­niä on hy­vä pä­evit­tä­en ke­vy­est pae­nel­la. SUUS JA HAM­PAAS HY­VIN HOEJ­JAJ JA HOEJ­JA­TA! Ter­veel­li­nen ta­pa ruo­ka­elj­tuv­va­esj: SUU PUH­TAAKS MERJ­SUO­LA­VEIL­LÄ PURS­KU­TEL­LEN. Tai ota suu­husj 4 merj­suo­la­ra­et­ta imes­kel­tä­väks, syl­jen kans suu­ta huuh­te­lem­maa!! KSY­LI­TO­LIN KÄÖT­TÖ HUUH­TE­LUJ JÄ­LÄ­KEE EVUKS ON. Il­ta­toe­mis­sa­esj ham­paat fluo­ri­tah­nal­la pes­ty­vä­esj 9 min­nuut­ti­ja uot­te­le. Sit­tev veel­lä pa­rit ker­rat kun­nol­la kur­la­ten nie­lus ja suus ruuv­van täh­teis­tä + tah­nas­ta puh­ta­eks huuh­te­le! Puh­taan suun voit sit viel väh­hä­esel fluo­ri­tah­na­veel­lä purs­ku­tel­la. Su­at­taa­pi evuks ol­las sil­lon täl­lön suu­ta la­emeel­la va­de­me­cum-veil­lä purs­ku­tel­la.

Hammasharjat
Hammasharjat

viovio
Imatra

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan pitäjä, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu