TER­VE­ÖS­TA­ETO­JA ELÄ­MÄV VII­SA­OK­SI­JA – Osa 3

Sain pit­käai­kai­sel­ta tut­ta­val­ta­ni Kii­om Mi­kol­ta hä­nen jul­kai­se­man­sa sa­von­kie­len mur­teel­la kir­joi­te­tun te­ok­sen

• Ter­ve­ös­tae­to­ja Elä­mäv vii­sa­ok­sia : Näöt­tei­tä sa­vo-kar­ja­lan kie­lev vi­li­je­lys­tä.
• Uuv­vis­pae­nos 21 (ja koh­ta on tu­los­sa uuv­vis­pai­nos 22!)

Kaik­ki sa­von kie­lel­lä, tie­ten­kin!

Tie­toa löy­tyy apuun mo­neen, mo­neen vai­vaan ja sa­mal­la on oi­va mah­dol­li­suus hi­oa Sa­vo-Kar­ja­lan mur­ret­ta.

Te­ok­sen te­ki­jä Kii­om Mik­ko on an­ta­nut lu­van jul­kais­ta “vaik­ka ko­ko te­ok­sen” ja täs­sä­pä tu­lee sen kol­mas osa net­ti­ver­si­ona.

Iteh-hoe­to­kons­tei ter­veö­tem­möt tur­voo­mi­seks

Meil­lä ja mua­li­mal­la on toe­mi­viks toet­tu­ja iteh-hoe­to­kons­tei ter­veö­tem­­möt tur­voo­mi­seks, elä­mi­se ehos­tuk­seks. Va­na­hat ja uuv­vet, tep­si­vät tiij­jot ter­vet­tul­lei­ta. Ter­veöv­­vej ja hy­vä elä­mäm pa­rast ejis­tä­mist ov vae­voej ja vae­ke­ok­sii EN­NAL­TA EH­KÄ­SY + JÄR­KE­VÄ, VII­SAS, TOE­VON­TÄÖ­TEI­NEM, MIE­LE­KÄS ELÄ­MÄ!

17. JO­KA HUUS­HOL­LIIN RII­PUN­TA­TAN­KO TA­HI KAKS!! SIM­PANS­SIEN JA BO­NO­BOI­DEN (98,7% sa­ma DNA) LÄ­HI­SU­KU­LAI­SI­NA IH­MIS­TEN ON HY­VIN VOI­DAK­SEEN VÄ­HÄV VÄL­LII LÖY­SÄT­TÄ­VÄ SEL­KÄ­RAN­KANS VÄ­LI­LE­VY­JÄ SE­KÄ REN­TOU­TET­TA­VA SE­LE­KÄ­LI­HAK­SI­JA MON­TA KER­TOO PÄ­EVÄS.

18. NI­VEL­RI­KON KOR­JAU­SAI­NEK­SIA SAA NI­VEL­JAL­KAI­SIS­TA, ÄY­RI­ÄI­SIS­TÄ, KAT­KA­RA­VUIS­TA­KIN. ko­ti­mai­sen ave­na kant­vik oy:n nei­to-ryp­si-öl­jyn­kin on to­det­tu tep­si­vän. PA­RAS HOE­TO SII­HEN­NIIV VA­EVAA ON RIIT­TÄ­VÄ LII­KUN­TA. PA­RAS LII­KUN­TA­LAI­TE JA OI­VAL­LI­SIN KUN­TOI­LU­VÄ­LI­NE ON IH­MI­NEN IT­SE! Kä­siä, jal­ko­ja lii­ku­tel­len, lii­ket­tä vas­tus­ta­en, jän­ni­tel­len. LEIK­KI­ÖS, LIIK­KUOS UA­MUS­TA IL­TAAM MO­NI­JA LI­HAS­RYH­MI­JÄ RA­SIT­TA­VIS HYÖ­TY­HOM­MIS, TA­SA­PAI­NO­AKIN HAR­JOIT­TA­VIS, VAIH­TE­LE­VIS MAAS­TOIS, ME­TIS, NII­TYIL, PU­RO­VAR­SIL. Peh­meilj pin­noelj ni­ve­let na­ot­tii. Va­na­hoe im­meis­ten sor­mi­va­eva, ni­vel­ki­vut ja -tur­vo­tuk­set jos ili­maan­tuu, sor­mij­ja­esj het voe­mal­li­sest vä­häv väl­lii hie­ros­ke­lem­maar rup­pee! Ja pih­ka­voe­teel peh­mit­te­le! Kou­kis­te­le, ojen­te­le, kou­kis­te­le!

19. KA­OLA­RAN­KA­PER­RÄ­ESIS NIS­KA- JA KA­OLA­KI­VUIS AOT­TAA nis­ka­tyy­nyn (lie­ri­öm puo­lik­kaan halk 17 sent­ti­jä) käyt­tö. NUK­KUIS SE KE­VY­EST VE­NYT­TÄÄ KAU­LA­RAN­KAA JA LÖY­SEN­TÄÄ HER­MO­AUK­KO­JEN AH­TA­OMI­JA. LI­SÄA­VUKS KO­HO­TET­TA­KOON VUO­TEEM PÄÄ­PUOL­TA, es­merk 70×80 sm va­ne­ri­le­vyin. NIS­KA­VE­TO TE­HOS­TUU. MA­HOL­LI­NER RE-FLUKS-VA­EVA­KIIV VA­EME­NOO. Vaa­ka­suo­ra ui­nu­mis-asen­to lie­nöö luon­no­toenj, epä­ter­ve. Ae­na va­ruil­laa ol­leet ala­ku- ja esj-im­mei­set toen­nä­kö­sest tork­kui­vat va­lap­pa­ena, ylä­var­ta­lons ko­ho­tet­tui­na. Ae­van­kus su­ku­la­eset, api­nat. Ref­luks-va­evoo huo­jen­nat myös pie­nin vesj­sie­ma­ok­sin. Ta­jun­nam mä­ne­tys niel­les­sä es­tyy pie­nin ku­lauk­sin. Ta­jun­nam mä­ne­tys niel­les­sä su­at­taa­pi joh­tu­va bee­ta­sa­la­paa­jam pit­käst käö­töst.

20. SOR­MIIM PUU­TU­MI­SEN, HUI­MA­OK­SEN­NII YH­TE­NÄ SYY­NÄ VOEP OL­LA HER­MO­PIN­NE, -ka­na­va-AH­TA­OS OLO­KA­NI­VE­LEN TIE­NOEL­LA. OLO­KA­PI­ÄN KI­ÄN­TE­LY, SOR­MIIL LII­KUT­TE­LU SIL­LOM PUU­TU­MUK­SEM POES­TAA. Jos hui­ma­ok­sen syy­nä on vi­rus­ten ai­he­ot­ta­ma häi­riö ta­sa­pai­no-eli­mes­sä, kor­va­tul­pat aot­taat; pum­pu­list tai pa­perj­ne­nä­lii­nast. Si­sä­kor­van LÄM­MÖN NOUS­TES­SA VI­RUS­TEN VOIN­TI HUO­NO­NEE. KOR­VA­KI­VUS­SA­KIN TUL­PAT USEIN AUT­TA­VAT.

21. JAL­KO­VÄ­LIEN KI­VU­LI­AI­TA HAN­KAU­MIA, HIER­TY­MIÄ, NI­VUS­TEN TUN­NOT­TO­MUUT­TA YN­NÄ MUI­TA VA­KA­VIA, PY­SY­VI­ÄKIN VAU­RI­OI­TA, KY­VYT­TÖ­MYYT­TÄ­KII AE­HE­OT­TA­VAT PO­LO­KU­PYÖ­RIIN SA­TU­LAT. LÄ­HES KA­EK­KI NE KE­LE­VOT­TO­MI­JA OVAT, TUR­MI­OL­LI­SIA! AE­NOO KUN­NOL­LI­NE ON ETU­RAU­HAS-URO­LO­GIEN SUO­SIT­TA­MA, ULU­KO­MA­ENEN EA­SY SE­AT-MAL­LI. Ter­veys­sa­tu­lan voi it­se­kin as­kar­rel­la asen­ta­mal­la le­ve­än ta­ka-osam pääl­le, lonk­ka­lui­den koh­dil­le kaks käm­me­nen ko­kois­ta, pak­sua, tu­ke­vaa, ko­ver­ret­tua vaah­to­muo­vi­le­vyä. Ta­hi ison le­vyn lonk­ka­kuo­pin. ERIT­TÄIN ON EDUKS LAA­KE­ROI­DA SA­TU­LA TAI SEN PYS­TY­PUT­KI si­ten, et­tä rei­siil lii­kut­te­lum myö­tä sa­tu­la pa­rin sen­tiv ver­rav vuo­ro­tel­lev va­sem­mal ja oe­keel ki­än­tyi­löö.

22. SY­VÄM­MES TYÖ­TÄ, KUOR­MI­TUS­TA KE­VEN­NÄT ASET­TU­MAL­LA OE­KEEL­LEK KY­LEL­LESJ pit­käl­les. Mui­hen si­sä­elin­ten ae­he­ot­ta­ma pu­ris­tus, pa­enes sil­lov vä­he­nöö. Is­tut­ta­es sop­pii nos­tooj ja­lat ko­hol­lev, va­ek­ka­pa vie­rei­sel pen­kil, tuo­lil. Yö­si­jal­le ase­tut­ta­es, un­ta uo­tel­les evuks on ko­hot­tooj ja­lat ae­nas­kiiv var­tiks puo­li­sem met­ri­jä ylä­viis­too, sän­gym pi­ätyyn ta­el la­etaa asen­ne­tun so­ve­lij­jaan te­li­nee avul­la. Su­at­taa­pi suonj­koh­ju­jak­kiih huo­jen­too. Lie­vän sy­vän­ki­vun ili­maan­tu­ves ase­tu oe­keel­lek ky­lel­lesj. Suh­ha­ota nit­ro­suih­ke kie­lel­lesj, ni­lik­ko­ja­esj pyö­ri­tel­lev, var­pa­etasj kip­ris­tel­len, nyrk­ke­jä­esj ao­ko­ej ja pu­ris­tel­lej, jot siel iä­res­giiv verj he­le­pom­min gier­de­löy. Val­ti­mon te­ho sil­lom pa­ra­noo, huo­jen­tun­neen sy­väm­men sy­ke hiuk­ka­seh hi­jas­tuu. Isos­sa ahis­tuk­ses­sa am­bu­lans­si asi­jal­le! Sy­vän­tä, ae­vo­ja­esj var­je­let vält­tä­mäl hen­kis­tä st­res­si­jä, ra­si­tus­ta, sie­lum pii­noo.

23. PRO­SES­SOI­DUN RUU­AN TU­LOS­TU­MI­NEH he­le­pot­tuu ylä­var­ta­lon edes­ta­kai­sin heij­jaus­liik­kein, kuin sou­ta­es, sa­mal ala­vat­saa vo­emak­kaast pa­enel­len, jak­ka­ra ja­la­koe al­la, luon­nom­mu­ka­sest, pää pol­viim pa­enet­tu­na. Mil­joo­nien ke­hit­ty­mis­vuo­sien muok­kaa­ma­na ih­mis­var­ta­loi­den luon­non­mu­kai­sin, te­hok­kain ulos­tus-asen­to on kyyk­ky­tu­los­tus. Luu­mut + vii­ku­nat oe­va on luis­ta­tus­li­äke! Mäm­mi­kii us­sei aot­tant, ym­pärj vu­en! Kut­su­ja huus­sin nop­peest nouv­vat­te­le! 2 – 4 ker­too vuo­ro­ka­ov­ves! Eka ker­rah het ua­mul­la ha­va­hut­tu­asj! Ja het per­rää 1 DL hörp­päös ky­ly­mee vet­tä! Nuk­kuis­kii hen­gi­tys vet­tä ha­ehut­taa. Pe­ko­nia, mu­nia mus­sut­tav­vii en­gels­man­niin ker­ta­viik­ko­nem pyl­lis­tys ke­le­vo­to­enj on esj­merk­ki! Pit­kääj jos si­säl­lys suo­les­sa mak­koo, syyl­li­nen sii­nä om mon­neen­niin ta­otiij ja va­evaa. Suo­lis­toon ker­ty­vät, ke­hit­ty­vät myr­kyl­li­set ae­nek­set pi­kim­mi­te om po­es­tet­ta­va, enem­pi­jä ter­ve­ös­tu­ho­ja tuot­ta­mas­ta! Sis­sä­ese iä­nen nouv­vat­tam­mat­tom­muus suo­len to­emin­nal la­es­kis­taa. Elä­kä is­tun­nol hät­tä­ele! Tyh­jen­nys-ae­koo va­ek­ka­pa 8 minn. Vä­ril­li­nem pyy­hep-pa­perj vo­ep pu­ka­mi­ja pa­hen­too. Pa­ras­ta jo­ku va­la­ko­nem pa­perj. Ja vii­meis­te­ly 4-ker­ta­sel­la, kotj­ma­esel­la SA­VETT toi­let aloe ve­ra kos­te­os-puh­dis­tus­pyyh­keel­lä!

    EI PI­JÄP PI­JÄ­TEL­LÄ, SA­NO PIE­LA­VEIM PO­EKA, LE­PI­KON TOR­PAN UR­HO. Jo­ka pie­ru­vaam pi­jät­tää, se ta­oti­ja ta­hal­laah hank­kii (huus­kos ee­ro, ve­san­to). ISOT ja pik­ku FRII­DUT, EES­TÄ AIN TAAK­SEP PÄ­EM PYL­LYN­NEP PYIH­KI­KEE! Puh­dis­tus- eli kos­teus­pyyh­keil­lä vii­meis­tel­len!! Hy­vät ne­om pyih­keet mie­hil­lek­kii! SUO­SI­TAN: Kotj­ma­enen, ne­lin­ker­ta­nen SA­VETT TOI­LET aloe ve­ra.

24. KOR­VA­ku­ti­no­eta va­emen­nat ei kai­ra­ten, vaan kor­va­käy­tä­vän ul­ko-eteis­tä sor­mel­la ve­ny­tel­len tai pih­ka-, hu­na­ja-voe­teel­la voej­jel­len tai kor­va­suih­ket­ta (oto­cur / va­xol) rei­kiin suh­ha­otel­len. Se su­ap kui­vu­neen kor­va­va­han, va­ekun ir­too­maan, ulos­tum­maan­nii. JOS KOR­VA­KÄÖ­TÄ­VÄ AH­DAS ON, VÄ­LIL­LÄ ON VA­HAA RE­MO­VA­XIL­LA TA­EV VAS­TOO­VAL­LA TUN­TI, JOS­KUS YÖN­NII YLJ LI­JO­TEL­TA­VA JA LÄM­PI­MIN KOR­VA­PUMP­PU­VE­SIN, PIE­NIM PA­ENEIN KUU­LOO HEI­KEN­TÄ­VÄT MÖN­JÄT VA­RO­EN ULOS RUIS­KU­TEL­TA­VA. Me­luil­ta KUU­LOOS KUN­NOL­LA VAR­JE­LE! Suo­ja­tul­pat ain tas­kus mu­kan! Kor­va­tor­vien us­sein tuu­let­ta­mi­seks opet­te­le nie­le­mi­sen-kal­ta­nen ava­ja­esj-toe­min­to! VAA­ROIL­TA AU­RIN­GON VAR­JE­LEE SIM­MU­JAIS PIT­KÄ­LIP­PA­NEL LAK­KI. Si­li­mä­pe­su vu­aj jo­ka­toe­nem pä­evä, jos arat si­li­mä­luom. Kui­va­os hel­lä­va­ro­em, puh­ta­em pyyh­kein.