Vanhenemisen Pelko

Tämä ei ole mitään uutta, että nuorena, mutta kuitenkin tiettyyn ikään asti, emme ole huolestuneita kroppaamme vanhenemisesta, mutta jossain vaiheessa monet meistä alkavat miettiä mitä vanheneminen tuo tullessaan ja erityisesti kun huomaamme kerran yllätykseksemme vanhenemisen muutoksia omassa kehossa! Kyllä se jättää ajatuksiin jonkinlaisen huolestuneisuuden merkin, merkin, johon ei haluaisi vielä uskoa! Minäkö vanhenen? No, enhän toki!
Sitten alamme huomata vanhenemisen merkkejä muissa ihmisissä.
Kylläpä hän on vanhentunut!
Tällaisen lausahduksen voi kuulla usein keskustelussa niin sanotusti “selän takana lausuttuna” jostain toisesta ihmisestä, tietenkään ei millään pahalla, eihän toki:
“Kylläpä hän on vanhentunut!”
Aivan kuin jokainen meistä ei olisi menossa samaan suuntaan tai voisi jotenkin välttyä siltä vanhenemiselta tai sitten enemmänkin vanhentunut vain ulkonäkönsä puolesta.
Tämän ilmiön takana ehkä piilee jokin psykologinen puolustautumismekanismi, jonka avulla haluamme jarruttaa vanhenemista meissä itsessämme!? Joka tapauksessa kroppa vanhenee ja siitä ei kukaan pääse karkuun!
Jos olisimme rehellisiä itsellemme, niin miten vastaisimme kysymykseen, että pelkäämmekö vanhenemista ja pitäisikö siihen jotenkin valmistautua? Mitä mieltä mahtavat olla asiasta viisaammat?
Pitäisikö vanhenemista pelätä?
Pitäisikö vanhenemista pelätä? kysyy Valeri Vyzhutovich artikkelissaan venäläisen Rossiskaja Gazetan numerossa 100. Hän haastattelee psykologisten tieteiden tohtoria Marina Ermolaevaa, joka on Moskovan psykologisen ja sosiaalisen yliopiston kehityspsykologian osaston päällikkö ja ikäpsykologian laitoksen johtaja.
Professori Ermolaevan mukaan monet, elleivät kaikki, pelkäävät vanhenemista. Ikä itsessään on pelottavaa, samoin kaikki siihen liittyvä: sairaus, köyhyys, yksinäisyys… Mutta onko tarvetta pelätä? Vai voimmeko ottaa vastaan vanhuutemme pelkäämättä?
Vanhenemisen vaiheet.
Ikäpsykologin Marina Ermolaevan mukaan kronologisesti vanhuutta ei määritellä nykyään ollenkaan, koska henkilön ikääntymisen merkit ovat yksilölliset ja ilmenevät jokaisessa hyvin eri tavalla. Biologinen, sosiaalinen ja psykologinen ikääntyminen tapahtuu eri aikoina.
Biologinen ikääntyminen lisää kehon haavoittuvuutta.
Sosiaalinen ikääntyminen on muutos sosiaalisessa asemassa ja sosiaalisissa rooleissa eläkkeelle siirtymisen yhteydessä.
Ja psykologinen ikääntyminen määräytyy toisaalta henkisen toiminnan luonteen ja toisaalta siinä, miten suhtautuu omaan ikään. Lisäksi psykologisesta tekijästä tulee usein ratkaiseva tekijä vanhenemisen prosessissa.
Psykologinen vanheneminen
Psykologinen ikääntyminen menee biologisen edelle ja se alkaa siitä hetkestä lähtien, kun henkilö jää eläkkeelle iän perusteella. Mutta tässäkään vanhuus ei ala eläkeiän saavuttamisen jälkeen, vaan siitä hetkestä lähtien, kun henkilö lakkaa työskentelemästä?
Ja jos henkilö työskentelee suunnilleen entien kaltaisissa olosuhteissa vaikka hän on yli kahdeksankymmentä, niin psykologisesti tämä on kypsyyttä, ei vanhuutta!
Kysymykseen: Onko psykologinen ikääntyminen merkittävämpi kuin biologinen? professori vastaa:
Olen syvästi vakuuttunut siitä, että psykologinen vanheneminen on biologisen edellä. Toisin sanoen, jos henkilö ei pysty pitämään itseään psykologisesti vireänä, niin hän rappeutuu fyysisestikin.
Vanhenemisen pelko – onko se luonnollista ihmiselle?
– Kaikki pelot ovat luonnollisia. Ihminen pelkää aina jotain. Joillakin on jopa sellaisia huolenaiheita kuin: jos kaikki on hyvin, niin jotain täytyy olla vialla.
Vanhenemisessa on ominaista tällainen tyypillinen mielentila kuin huolehtiminen. Tämä on jännittämistä rakkaista ihmisistä tai valtakunnan tapahtumista ja se aina vaikuttaa heidän elämäänsä jollakin tavalla.
Vanhentuessa hermostolliset prosessit hidastuvat, valppaus laskee ja ihmisen on tietoisesti ylläpidettävä valppaustasoa. Tässä hän tämän jännittämisen ja huolehtimisen avulla pitää yllä valppauttaan.
Elämän Hallinta
Ihmisen ei pitäisi jäädä passiiviseksi eikä menettää itsensä hallintaa, hänen on asetettava itselleen tavoite. Jos hänellä ei ole sellaista, hän ei myöskään ole selvillä omasta etenemisestään kohti tavoitetta. Tällöin hän luonnollisesti menettää itsensä hallinnan.
Itsensä hallinnan voi menettää missä tahansa iässä – niin nuorena kuin aikuisenakin. Useimmiten tämä tapahtuu nuorena, ja iän myötä tilanne pahenee ja kärjistyy. Tässä ei ole kyse psykologisesta vanhenemisesta.
Pelkäättekö Te itse vanhuutta?
En. Koska vanhuus ei ehkä tulekaan. Henkilö pelkää aina sitä, mitä hän ei voi hallita. Mutta ihminen silti hallitsee edelleen siirtymistä vanhuuteen.
Jos hallitset jotain, miksi sinun pitäisi pelätä sitä?
Näin viisaat kertovat meille!
Huomenta Viola, taas herätit mielenkiinnon.
Tässä ihan itse keksimäni mietelause, ” vanhuus ei ole hauskaa, mutta vanhanakin voi pitää hauskaa”.
Että pelkäänkö, no joka hetki ei huomaa olevansa vanha, tulee harha ja tyttömäinen olo, kunnes jokin pieni juttu paljastaa totuuden.
Ei en pelkää vanhuutta, väistämätöntä on turha vielä pelolla kuormittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Hei, Elle Marketta! Hyvää myöhäisiltaa!
Kiva tuo sinun mietelause! Juuri noin:
https://www.youtube.com/watch?v=qMglBwfhsN4
Ja vaihteluksi videossa kaunis nuoruus ukrainalaisittain!
He laulavat mistäpää muusta kuin rakkaudesta! Kieli kuulosta kivalta tykkään!
https://www.youtube.com/watch?v=u7tFRvWcs5c
Ilmoita asiaton viesti
Heleää Helatorstaita Viola. Tuo video on melkoinen piristysruiske!
Nii,in vanhanakin voi pitää hauskaa. Mahtava taito, hauskanpidon taitoa ei saisi unohtaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Elle Marketta!
Tämmöisiä piristysruiskeita tarvitsemme! 🙂
Hyvää huomenta ja oikein mukavaa Helatorstaita sinullekin!
Ilmoita asiaton viesti
Olipa mainio kirjotus ja aihe, josta pitäski kirjottaa ja just ihana näkökulma, lämmin ja objektiivinen, kiitos ja voi hyvin Viola, jonka näkemyksiä ja kirjotuksia niin ihhailen ja kunnioitan ja sie itte 💙💕❤🌹💙🙏🌿
Ilmoita asiaton viesti
Hei, Hilkkapien!
Kiva kun tykkäsit kirjoituksesta ja kiitos lämpimistä kannustavista sanoistasi ja kauniista lähetyksestä! Oikein mukavia kevätpäiviä Sinulle ja lähimmäisillesi! Kohti Juhannustahan tässä jo mennään, eli kesäkin on jo kynnyksellä! Niin se aika vain kiirehtii jonnekin ja me perässä…täytyy vaan nyt pärjätä..! 🙏🌿🌹🌹🌹
Ilmoita asiaton viesti
❤💕❤🌹💙🙏🌿🌱🍀💚
Ilmoita asiaton viesti
Olen tässä yrittänyt noudattaa sanontaa ”vierivä kivi ei sammaloidu.”
Kuntoilu on jatkunut yli 15 vuotta, mutta rappioituminen selkeästi etenee.
”Aikansa kutakin” sanoi pässi kun kurkkua leikattiin.
Ilmoita asiaton viesti
Sille ei mitään voi että ”rappioituminen selkeästi etenee” jokaisessa meissä, mutta nuo viisaammat yrittävät löytää keinoja, joilla saisi hidastaa tuota rappeutumista.
Niin kuin venäläinen professori korostaa, että kaikki alkaa psykologisesta vanhenemisesta…
Ikäinstituutin tutkimuksessa ”Ikääntyminen ja mielen hyvinvointi” korostavat sitä, että mielen hyvinvoinnilla on tässä tärkeä rooli.
”Vanhuuteen liittyy monia elämänmuutoksia ja menetyksiä, jotka aiheuttavat mielen haavoittuvuutta. Ikäihmisen riittämättömät selviytymiskeinot elämänmuutoksissa ja menetyksissä voivat järkyttää mielen tasapainoa..”
Tässä voi sanoa, että tämä heikentää erityisesti ikäihmisen henkilön puolustus mekanismia ja tuhoa henkisiä voimia.
Ilmoita asiaton viesti