Makkaranpaisto onnistuu… Mutta entä suurimmat mokasi kun vieraita on tulossa?

Miten minusta tuntuu, että täällä kaikki ovat varsinaisia superkokkeja, joiden upeita reseptejä vain  saa ihastella, mutta kai niitä epäonnistumisiakin sentään sattuu teillekin?  – –  Ainakin joskus, vaan ei kuitenkaan jouluna toivottavasti, niin kuin minulla…

Vieläkin muistelen nyt jo jopa huvittuneena, kun jouluaattona  ensimmäistä kertaa oli uusi vävy tulossa juhla-aterialle ja samalla kertaa myöskin entinen vävy, joka oli tullut Nykistä  asti viettämään Suomen joulua entiseen tapaan. Siinä sitten minä puuhakkaana emäntänä posket punaisina kannoin melkein kymmenkiloista kinkkua pöytään ja tietty  se komistus sai heti kehuja ja tuoksukin oli mahtava.

No juu, kinkkua leikatessa  pienen alun jälkeen alkoi kinkun sisus näyttämään turhan punaiselta ja jossei nyt ihan veri tirskunut niin melkein ainakin.  Se oli sitten siinä ja koko lysti päättyi pakastelohen syöntiin. J

Niinpä, jäi  vävyille muistoksi anopin ikimuistoinen jouluateria ainakin hyvin  mieleen.

Kuvissani on mukana meidän jo edesmennyt Kiinan pystykorva, jonka sininen kieli on myös muun ohella ollut  kiinalaisille ammoisista ajoista lähtien suurta herkkua. Kuulemma hääparille paistettiin kieli, jos tätä herkkua oli vain mahdollista saada. Nykyään se on kiellettyä, mutta kielto lienee kierrettävissä ja myöskin edelleen kierretään.

Tosin en meidän rakasta koiraa ajatellut pataan panna missään vaiheessa, mutta noin pienenä kurjositeettinä lienee paikallaan tuokin  kiinalaisten  ruokaherkku kertoa. Aasinsilta  myöskin kuvaan:)

Toisena jouluna taas minulta romahti jouluaaton kahvipöydässä hieno ja kauan rakentamani piparkakkutalo, joka ei kai tykännyt lähellään palavista kynttilöistä.  Pienempi paha taas oli likilaskuinen kymmenmunainen paahtovanukas, joka painui sentin littanaksi pannukakuksi.  Yleensä en kuvaa epäonnistumisiani, mutta tuo mansikkakakku kuvassa oli korea, mutta vain päältä, sillä sisältä sekin oli likilaskuinen, mutta jotenkin sentään vielä syötävä.

Miksi mokat sattuvatkin aina juuri silloin kun  vieraana on ensikertalaisia ruokavieraita, joille on ainakin yrittänyt parastaan ja katsonut sitten mihinkä se riittää… näin urheilutermein sanottuna.

Kakkoskuva tuli vaan esiin kuvieni joukosta, joka on muistoissani yksi upeimpia suomalaisen ystäväperheen  järjestämistä venäläisen illan menyistä. Lisänä bonuksena on aina ollut myös koko kodin koristelu venäläisillä huiveilla,  kipoilla ja kupeilla.

zzz333

Maailma on vaarallinen paikka, ei niiden vuoksi, jotka tekevät pahaa, vaan niiden vuoksi, jotka katsovat vierestä eivätkä tee mitään. Albert Einstein

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu