Kuuluuko joulukortti vielä nykyihmisen maailmaan?

Sävähdytti eilen HS:ssä ollut kirjoitus, että joulukorttien suosio on laskenut, vaikka niitä edelleen lähetetään yhä miljoonia vuodessa. Viime jouluna niitä lähetettiin noin 32 miljoonaa, mutta siitä huolimatta korttien lähettäminen on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt lähes  40 prosenttia.  Se on paljon. 

Ennen lähetettiin kaikille tutuille joulukortti, mutta nykyään toisille laitetaan vain  sähköinen tervehdys, kun se on tietysti niin helppoa ja kätevää. Noin 68 prosenttia 15-24-vuotiaista pitää korttia aidompana ja merkityksellisempänä ja näin ajattelen minäkin.  Tiedän myöskin, että vanhemmat sukupolvet arvostavat oikeaa korttia paljon enemmän, vaikka heillä olisikin sähköposti aktiivisessa käytössä. 

Vanhat kortit ovat vieläkin yksi keräilykohde, vaikka niitä on jo vaikea löytää, kun ihmisten jäämistöistä häviää kortteja varmaankin varsin paljon kaatopaikoille, kun kaikki eivät ymmärrä korttien  kultturellista arvoa.

Itse olen kerännyt aikaisemmin melkoisen aktiivisesti myöskin kortteja, kun kiersin divareissa vanhojen kirjojen perässä.  Samalla tuli katsottua korttikansiotkin läpi.  Oli liian vaikeaa valita eri aikakausien korteista jotain yhtenäistä ryhmää, mutta kuvieni joukossa on nyt vain pieni kattaus aikansa yleisimmistä tyyleistä. 

Samalla laitoin myöskin ulkomailta ostamiani joulukortteja mukaan, kun tapanani oli  aina niitä etsiä kirjakaupoista tai kirpputoreilta. Muita kortteja on kertynyt enemmän, kun joulukortit ovat nähtävästi talletettu hanakammin omiin kätköihin.  Joulukorttien tarina on sinänsä kiehtova ja kuvat kuvastavat hyvin sen aikaista maailmaa ja myöskin muotia.  Ensimmäinen varsinainen joulukortti lähetettiin Englannista vuonna 1846 ja sieltä tapa levisi nopeasti Manner- Eurooppaan ja Amerikkaan.

Uuden vuoden tervehdyksiä on kyllä lähetetty Kiinassa jo 300-luvulla, kun taas vanhimmat eurooppalaiset uuden vuoden tervehdykset  ovat vasta 1300-luvulta. Siinä on melkoinen ero. Suomalaisille tunnetuimmat olivat ruotsalainen Jenny Nyström, joka lienee tehnyt yli 10 000 erilaista postikorttia. 

Martta Wendelinin kortit ja Rudolf Koivun  rakastetut, niin satukirjojen kuvitukset  kuin kortitkin, ovat kaikille tuttuja jo  1910-luvulta. Tanskalaisen piirtäjän Rassmussenin  tontut ovat monen mielestä vaikuttaneet voimakkaasti pohjoismaisen tonttuhahmon luomiseen ja hänen piirtämänsä kortit ovat meilläkin hyvin harvinaisia.  

Hyvin vanhoissa korteissa on paljon huumoria, mutta myöskin kummallista melankoliaa, joissa hymy on harvassa ja koko juhlapäivä kuvastaa köyhyyttä ja ankeutta.  Kuvieni mukana on yksi pääkallon oloinen näyte Italiasta, joka on lähetetty  Ranskaan vuonna  1906, "Tänään ruusu, huomenna…" Tämäkin kortti kuului sarjaan "joulukortit".

Korttien hinnat ovat vaihdelleet paljon vuosien saatossa ja nykyään vanhan kortin hinnat liikkuvat siinä euron ja viidenkympin välillä.  Niistä  meidän Uuden Suomen  Antiikkikauppiaamme tietävät enemmän kuin minä. Heitähän täällä on tietääkseni ainakin parikin kappaletta. Siis haloo pojat!  Tietoa kaivataan enemmän varsinaisilta asiantuntijoilta, että mikä tilanne on tänään korttirintamalla? 

Sanotaan, että länsimainen, kristillinen joulu on täynnä omaa musiikkia ja se on hienoa, mutta toivoisin joulukorttiperinteenkin kukoistavan ja jopa tästä vielä paljon  lisääntyvänkin.   

zzz333

Maailma on vaarallinen paikka, ei niiden vuoksi, jotka tekevät pahaa, vaan niiden vuoksi, jotka katsovat vierestä eivätkä tee mitään. Albert Einstein

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu