Minun rintasyöpämatkani ensimmäinen viikko alkaa…
Syöpäsäätiön Roosa Nauha on tuonut näkyvästi esille tämän naisten yleisimmän syövän. Roosa Nauha – kampanjoilla halutaan myöskin kannustaa naisia tutkimaan rintojaan, menemään mammografiaan sekä puhumaan syövästä. Ajoissa löydetty syöpä vähentää kuolemia ja sen uusiutumista. Rintasyövän parantumisprosentit ovat kuitenkin meillä yli 90-prosentin luokkaa. Kansainvälisestikin katsottuna huippuluokkaa. Voimme olla siitäkin siis tyytyväisiä suomalaisia.
Toimittaja Marja Aarnipuron kirjassa todetaan kuitenkin se vaara, että syövästä annetaan liian ruusuinen kuva. Rintasyövästä on vaarassa tulla vain kevytsyöpä, vaikka siihen kuolee 800 naista vuodessa. Syöpärekisterin mukaan vuonna 2015 rintasyöpään sairastui 5 161 naista. Miesten yleisimpään syöpään eli eturauhassyöpään sairastui 4 855 miestä, ja siihen kuoli 921 miestä.
Aarnipuron kirja Rintasyöpämatka on jo hänen kolmas omakohtainen tietokirja rintasyövästä. Kirjassa käydään läpi koko hoitopolku syöpäkasvaimen löytymisestä siihen saakka, kun koko hoitokokemus – kahdeksan vuotta myöhemmin – alkaa olla epätodellinen muisto vain.
Palautuminen normaaliin elämään kestää yllättävän kauan, sillä kuten hän sanoo syövällä on pitkä häntä. Kirjassa on runsaasti lääketieteellistä faktaa niin hoidoista, kuin hänen omista tuntemuksistaankin. Ajantasaiset tieto-osuudet on lukenut ja kommentoinut ylilääkäri Johanna Mattson. Kirja ilmestyi 2019.
Suosittelen kirjaa lämpimästi niille, jotka haluavat enemmän henkilökohtaista tietoa ja tunnetta, mitä koko tähän rintasyöpämatkaan voi sisältyä. Moni pääsee toki paljon helpommallakin, jos selviää rintaa säästävällä leikkauksella, siksi tiedotus ja omakohtainen rintojen tarkastukset ovat tärkeitä. Yritän tehdä sitä nyt myöskin tässä omalta osaltani.
Ennen joulua tunsin illalla kuinka vasenta rintaani näppi ja sen läpi tuntui menevän sähköiskuja tasaisin välein. Se herätti minutkin pitkästä aikaa tutkimaan rintojani. Jo ensi kosketuksella tunsin heti ylimääräisen kiinteän kohdan rintani sivussa. Arvioin ”munan” olevan noin runsaan kahden sentin kokoinen. Tilasin heti Terveystalosta ajan mammografiaan ja siellähän se selvisi välittömästi ja viimeistään lääkärin tekemän ultran jälkeen asia oli selvä. Puudutuksen jälkeen hän otti vielä ruiskulla muutaman näyteputkilon verran kasvaimen sisältöä, mikä vielä varmistaisi lopullisen tuloksen.
Asiat lähtivät etenemään ripeästi, vaikka koronan leviäminen aiheuttikin minulle vähän ylimääräistä huolta. Ensiviikolla alkaa tapahtua kun pääsen ensin Jorviin vartiaimusolmuke-tutkimukseen ja seuraavana päivänä onkin Kirurgisen Sairaalan vuoro tehdä oma tehtävänsä, jos luoja suo.
Olen luottavaisella mielellä ja myöskin kiitollinen jo etukäteen miten meillä Suomessa kunnallinen erikoissairaanhoito pelaa niin hienosti. Olen jo tavannut niin leikkaavan lääkärin, kuin anestesialääkärinkin ja se ystävällisyys minkä olen kokenut joka tasolla on vaan niin hienoa. Minulle jopa tarjottiin mahdollisuutta saada keskusteluapua, mutta sitä en tässä iässä enää tunne tarvitsevani. Olen hyväksynyt ajatuksen, että viimeistään joka kolmas ihminen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä.
Sanoisin Esko Valtaojaa matkien, että ”Onneton se vanhus, joka ei niin pitkän elämän aikana ole oivaltanut, ettei kuolemasta kannata olla levoton. Vielä vähemmän ymmärrän moniin ihmisiin leimansa painavaa kuoleman pelkoa. Ciceron tavoin minun on mahdoton uskoa, että kuoleman lopputulos – jos niin voi sanoa – tuottaisi pettymyksen. Sanon saman kuin Valtaojakin siis pilke silmäkulmassa, etten osaa ottaa kuolemaa henkilökohtaisena ongelmana.
Tsemppiä Kaijalle tälle ikävälle tielle. Periksi ei anneta ja Kaijan tietäen niin ei ole tapahtumassakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Janne. Tie on vielä avoin ja oikeastaan olen aika uteliaskin miten tässä käy ja miten selviän, jos vaikeuksia tulee tielle jo liikaa, mihin ei voi enää uteliaisuudella selvitä. Aika näyttää jo senkin jo muutamien päivien päästä.
Eniten olen kuitenkin huolissani meidän palliatiivisestä hoidostamme, jonka taso on paljon huonompi kuin annetaan ymmärtää. Pääkaupunkiseudulla se on kai kuitenkin paras ja yleensäkin yliopistollisten sairaaloiden ympärillä, mutta muualla liiankin usein terveyskeskusten yhteydessä potilaat ovat aika heitteillä kivun suhteen.
Suomessa kuolee noin 53 000 ihmistä ja valtaosa heistä sairauksiin. Syöpäpotilaiden palliatiivisen hoidon tarve on todella suuri, eli noin 12 000 vuodessa kuolevasta syöpäpotilaasta puolet tarvitsisi erityistason saattohoitoa. Haloo eduskunta!
Siinä on vielä paljon tekemistä, jos ei eutanasia-lakia saada pian voimaan tai ylipäätään käsittelyyn.
Ilmoita asiaton viesti
Pois paha syöpä meidän joulumuorin rintsikoista, hus hus.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Ari. Olen ihan samaa mieltä, että joutaa jo pahat pois.. 😜
Ilmoita asiaton viesti
Tässä mietteitä maailman menosta meidät juuri hyvästelleen Hilkka pienen suulla.
https://tokentube.net/v/2967565569/No-mie-alotin-
Ilmoita asiaton viesti
En nyt ihan ymmärtänyt Hilkka-pienen uutta projektia, mutta ehkä se selviää sitten minullekin ajan kanssa? Onko hän todellakin luopunut kirjallisesta ilmaisusta kokonaan?
Ilmoita asiaton viesti
Viimeiset avaukset niin Puheenvuorossa kuin Vapaavuorossakin kertovat sen meille, että näin on käynyt.
Ilmoita asiaton viesti
Tsemppiä, Kaija!
Ilmoita asiaton viesti
Voimia sairautesi voittamiseen!
Avopuolisoni sairastui rintasyöpään viisitoista vuotta sitten. Selvisi pienehköllä leikkauksella, eikä sairaus ole uusinut. Tämä lohdutukseksi.
Niin kuin toteat selviää nykyisin rintasyöpäpotilaista 90 prosenttia kun sairaus todetaan riittävän aikaisessa vaiheessa. Mutta siinäpä se, mikä on kullakin potilaalla riittävän aikainen toteama?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Pertti. Lohdullista kuulla ja mukavaa myöskin kun sinun läheisesi selvisi ilman pahempia jälkiongelmia. Oletan myöskin kehityksen menneen täälläkin alalla lähes joka vuosi eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Tulet lasareetista takaisin entistä ehompana. Pikaista paranemista!
Ilmoita asiaton viesti
Yritän kovasti ja katsotaan sitten mihin se riittää? 😉
Ilmoita asiaton viesti
Läheltä kulki meidänkin perheessä. Voimia ja jaksamisia toivottaen.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, varmasti niitä voimiakin vielä tarvitaan erityisesti jatkohoidoissa. Ehkä ehdin jo moneen kertaan ottamaan senkin Valtaojan lauseeseen viitaten, ihan ”henkilökohtaisenakin ongelmana”.
Ilmoita asiaton viesti
Ensimmäinen syöpämatkapäiväni suuntautui Jorviin. Vartijaimusolmuketutkimus näyttää mahdolliset etäpesäkkeet, joten suhtauduin siihen suurella mielenkiinnolla.
Ainoa mitä nyt pelkäsin oli ensimmäinen lumimyräkkävaroitus, jota toisteltiin tiuhaan tv:n säätiedotuksissa. Onneksi päästiin ehjänä perille aikaisin aamulla. Outoa olikin katsella kuinka lumi pöllysi kunnolla ensimmäistä kertaa tänä talvena. Huomenna kuulemma vielä pahempi päivä.
Kello kahdeksan sain suoraan rintaani radioaktiivista merkkiainetta, radiolääke ruiskutetaan ihon alle kasvaimen lähelle ja kahden tunnin kuluttua tehdään gammakuvaus. Vartijaimusolmuke voidaan tutkia myöskin rintasyöpäleikkauksen aikana jääleikkeestä ja mikäli poistetusta vartijaimusolmukkeesta löytyy yli 2 mm: n läpimittainen imusolmukemestaasi, edetään yleensä koko kainalon tyhjennykseen.
Minun kohdallani kuvauksessa ei näkynyt niitä ollenkaan, joten minun rintaani pistettiin lisää, ja vieläpä suoraan tuumoriin radioaktiivista merkkiainetta ja loput jätettiin kirurgin huoleksi huomiseen leikkaukseeni. En siis saanut sitä tietoa, miten minun kohdallani asia etenee eteenpäin. Jaksan kyllä odottaa, mutta olisin halunnut mieluusti nähdä kuvan, minkä näköinen säteilyrengas mahdollisesti rintaani ympäröi. Nyt kuvassa on vain musta ympyrä oikealla kohdalla rintaani. Tänne väliin en osaa laittaa siitä kuvaa , mutta fb:ni sivulla se nyt jo komeilee. Toivon vain, ettei minun ”vartijasoluni” ole päästäneet yhtään vierasta pahaa solua eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Tsemmpiä Kaija. Itselläni hoidot ovat toivottavasti jo mennyttä aikaa. Minä kyllä pääsin hoidoista vähemmällä kuin useimmat muut.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Sari toivotuksestasi. 0letkin ensimmäinen nainen, joka nimenomaan täällä Usarissa jotakin kommentoi.🤣 Odottelen tässä vielä herätyskelloni nättiä soittoa omassa sängyssäni. Sitten menoksi. En ole vielä luvattua lumimyräkkää uskaltanut edes katsoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tsemppiä täältäkin!
Sanat eivät riitä kertomaan, miltä tuntui, kun luin blogisi; niin surullista, niin ikävää. Lohdullista on, että pääsit nopeasti hoitoon, ja olet reippaalla mielellä, mikä varmasti auttaa toipumisessa.
Onnea tälle matkalle!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos SeijaSisko myötätunnostasi. Voit varmaankin kuvitella kuinka kreivin aikaan sain tämän kivan joulumuori – tittelinkin Mellerin parina👏 Se ilahdutti kovasti, kun tuo syöpä
– tieto tuli melkein samaan aikaan…
Vei myös ikäviä ajatuksia ihan kivasti pois, kun vänkäilin pitkään muutaman blogistin kanssa ylipäätään tämän jouluisen leikin valinnan oikeudesta ja säännöistä😜
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottomasti ota melatoniinia. Se tappaa syöpäsoluja in vitro, ja ruotsalaisilla yötyötä tekevillä sairaanhoitajilla rintasyöpäriski oli merkitsevästi koholla. Länsimaisen rintasyöpäepidemian on epäilty johtuneen melatoniinin puutteesta. Pitkävaikutteista ainakin 2 mg vuorokaudessa, voi ottaa enemmänkin. Lähetä hetu mulle Terveystaloon niin teen reseptin.
Ilmoita asiaton viesti
Studien zur Wirkung von Melatonin bei Krebs
Der systematische Review mit einer Meta-Analyse von randomisiert kontrollierten Studien zur Behandlung solider Tumoren mit Melatonin, welcher im November 2005 im Journal of Pineal Research veröffentlicht wurde, hatte reduzierte Sterberaten als Ergebnis. Melatonin reduzierte das Todesrisiko innerhalb eines Jahres auf 66 % im Vergleich zur Behandlung ohne Melatonin. Die Wirkung von Melatonin war dabei bei verschiedenen Dosierungen und auch bei verschiedenen Krebsarten gleich. Es wurden dabei keine schwerwiegenden unerwünschten Nebenwirkungen festgestellt. Die deutliche Verringerung des Sterberisikos, die geringe Rate unerwünschter Nebenwirkungen und die geringen Kosten einer Krebsbehandlung mit Melatonin lassen ein großes Potenzial für den Einsatz von Melatonin bei der Krebs-Behandlung erwarten. Zur Absicherung der Wirksamkeit und Sicherheit von Melatonin bei der Krebsbehandlung ist jedoch die Bestätigung durch weitere unabhängige randomisiert kontrollierte Studien (RCT) erforderlich.[18]
Klinische Studien (Review vom National Cancer Institute vom Mai 2013) bei Nieren-, Brust-, Dickdarm-, Lungen- und Gehirnkrebs deuten darauf hin, dass Melatonin eine Anti-Krebs-Wirkung in Verbindung mit einer Chemotherapie und Strahlentherapie hat; die Studienergebnisse sind jedoch nicht ganz eindeutig.[19]
Jos on jokin autoimmuunitauti, niin melatoniin voi ainakin teoriassa sitä pahentaa. Muuten lienee sangen vaaratonta; jenkeissä myytiin vahvaa melatoniinia kioskeissa jo. v. 92.
Ilmoita asiaton viesti
Voi Pekka suurkiitos tiedosta, jota en ole ennen nähnyt. Olemme mieheni kanssa syöneet joka ilta Melatonia 1.9 – vahvuisens jo monta vuotta. Silloin se on myös miehelleni ehkä ollut hyväksi, kun hänellä on ollut munuaissyöpä. 🍀
Minä pääsin tänään pois Kirugisesta Sairaalasta ja vielä minulle riittää se tieto, että nyt säästävä leikkaus riitti. Kahden viikon kuluttua sekin vielä vahvistuu oikeaan suuntaan. Nyt minulla on enemmän toivoa Melatonin ansiosta, ettei etäpesäkkeitä jälkeenkään löydetä. Kiitos sinun ja myöskin varsin hyvän ja arvostetun tutkimusryhmän tietojen perusteella.😍
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelen pitkävaikutteista, sitä voi ottaa myös lyhytvaikutteisen yhteydessä. Ilmoita hetu terveystalon ajanvaraukseen, niin kirjoitan reseptin.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä juuri tämän ansiosta minulle tehtiin vain säästävä leikkaus? Ei ehtinyt kasvaa suuremmaksi kuin kolme senttiseksi tuumoriksi. Tästä pitäisi julkisuudessa tiedottaa enemmän. Eikö totta?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä kehotan kaikkia syöpäpotilaita nauttimaan melatoniinia, ainakin rintasyövässä lienee eniten näyttöä. Mitähän syöpälääkärit sanovat.
Ilmoita asiaton viesti
En haluaisi vaivata sinua Pekka liikaa, joten kysyisin vielä , että voisinko itse ottaa omaa melatoniani kaksinkertaisen määrän, jotta tulos olisi sama? Vai onko sinun pitkävaikutteisessa aineessa eri koostumus, joka ei sitten väsytä?
Ilmoita asiaton viesti
Kukaan ei varmaankaan tiedä, kumpi parempi. Pitkävaikutteinen vain vapautuu hitaasti. Sama aine eli melatoniini.
Ilmoita asiaton viesti
”Mi ihanuus mi hämäryys sieluni ympär…” Kodin rauhaan oli ihana tulla jo eilen. Kirurginen Sairaala on upea vanha talo 1800- luvun loppupuolelta ja siellä tosiaankin tuntee olonsa kotoisaksi, kuten yksi hoitajakin minulle kertoi. Hän kertoi viihtyvänsä täällä paremmin kuin steriilissä Jorvissa, vaikka luulisi työskentelyn olevan vanhassa talossa muuten hankalampaa.
Omalta osaltani kaikki meni hienosti, ainakin tähän saakka. Hoitajat ja lääkärit olivat poikkeuksellisen ystävällisiä, jotka saivat tuntemaan tuon herkän vanhanaikaisen muistelon, sisar hento valkoisesta, joka tekee kutsumustyötään mieli ja sydän avoinna. Kiitos siitä.
Ainoa kritiikki mitä myöskin annoin Sairaalalle, kohdistui joihinkin muihin potilaisiin ja heidän kännykänsä käyttöön. Varhain aamulla heräsin jo yhden mummun kovaääniseen jaaritteluun kello viideltä. Toki siihen heräsi moni muukin isossa huoneessa, jossa oli ehkä noin 12- potilasta. Nyt vielä tavallistakin enemmän, kun koronan takia rintasyöpäpotilaat olivat siirrettynä toiselle osastolle väliaikaiseen väistötilaan.
Me juuri leikatut syöpäpotilaat olimme minun ymmärtääkseni aika uupunutta väkeä ja toisen osaston väki oli puheliaampaa ja virkeämpää. Illalla klo 22 soi vielä puhelin pitkään ja kovaan kun valotkin oli jo sammutettu. Siihen ei voinut olla heräämättä ja sitten alkoi taas kovaääninen jaarittelu, jota päivällä olisi vielä jaksanut kuunnella, mutta nyt tässä tilanteessa se oli vaikeaa. Tassuttelin kansliaan valittamaan ja sain onneksi korvatulpat avukseni.:)
Jäin miettimään kuinka ajattelemattomia me ihmiset olemmekaan? Suomalaiset ihmiset ovat yleensä niin kilttejä, etteivät edes saa ääneen ilmoitettua niitä kiusallisia häirikköjä, jotka eivät itse vanhuuttaan tai muuten ymmärrä harmia joita aiheuttavat ympäristölleen. Sairaala, jos mikä, pitäisi ainakin olla känny-rauhoitettu alue illasta – aamuun. Ehkä kaikki eivät ymmärrä/ osaa edes panna kännykän ääntä hiljemmalle, eikä edes kaiutintakaan pois päältä? Keskustelut sai siis kuunnella välillä joka suuntaan.
Annoin kyllä palautetta Kirurgisen Sairaalan palautuskyselyyn ja toivottavasti ohjeita yritetään vähän muuttaa muiden potilaidenkin hyväksi. Vai onko suomalainen itsemääräämisoikeus tämänkin ohjeen tulppana? – Olisi suositeltava tekstareiden käyttöä, pantava ääni hiljaiselle- mieluusti vielä vain värinä päälle. Ja yöajaksi koko puhelin olisi suljettava. Nämä kaikki ohjeet pitäisi ehkä tulla kovaäänisiltä iltapalan aikaan, jotta nekin joille ohjeiden ja suositusten lukeminen ei ole tapana.
Kun muuten ottaa huomioon se kaikki hyvä mitä itse sairaalan ja henkilökunnan osalta saamme lämmitetyn peiton ja huolenpidon lisäksi, niin voisi odottaa potilailtakin huomaavaisempaa otetta lähimmäiseen ja naapuripotilaan unen- ja levon tarpeeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään oli mielenkiintoinen juttu HS:ssä Aamulehden toimittajan Matti Kuuselan omakohtaisesti kokemana ja kertomana . Hän pääsi kauan odottamaansa polvien leikkaukseen, joita nyt erityisen kiinnostuneena lueskelin. Se on sitä vertaistukihakua:)
Täytyy kyllä heti todeta, että hänen leikkauksensa ja vaivansa olivat huomattavasti suuremmat kuin minun. Hän joutui turvautumaan jälkikäteen voimakkaisiin opiaatteihin, kun itse pärjäsin paljon miedommilla särkylääkkeillä. Onneksi Matti Kuuselan tarinalla oli onnellinen loppu, kaikki vaiva ja kärsimys ei ollut turhaa. Onnitteluni. Hän parani täysin kuntoon.
Suoraan Matti Kuuselan kynästä: ”Polvia särkee, pakottaa, jomottaa, juimii , vihloo, viiltää, koskee, sattuu, kiristää ja kirvelee niin monella eri tavalla , ettei ikinä olisi voinut uskoa suomessa edes olevan niin montaa sanaa ” .
Onneksi kaikelle tälle kärsimykselle on yksi yhteinen nimitys: paranemissärky.
Samaa toivon nyt itsellenikin:) Ja kannustan kaikkia naisia tutkimaan rintansa säännöllisesti. Kyllä se kannattaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja kannustan kaikkia naisia tutkimaan rintansa säännöllisesti. Kyllä se kannattaa.”
Hienoa, että olet hyvin selvinnyt. Tämä kirjoitus pitäisi oikeastaan olla puheenvuoron puolella, jotta mahdollisimman moni sen huomaisi ja noudattaisi tärkeää ohjetta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Ritva.
Olen ihan samaa mieltä siitä, että tästä pitäisi puhua paljon enemmän ja näkyvästi sittenkin.❤️
JO levinnyttä rintasyöpää on kuulema lähes mahdoton parantaa, vaikka toki elämää voidaan hyvällä hoidolla pidentää. Aikainen syöpäkasvaimen löytäminen on myöskin siksi ensiarvoisen tärkeää.
Ilmoita asiaton viesti
Mammografiaan kutsutaan 50-69 -vuotiaat naiset. Kuitenkaan edes kaikki eivät siihen osallistu, vaikka kunnallisella puolella se on maksutonta. https://syoparekisteri.fi/seulonta/rintasyovanseulonta/
Mielestäni ikärajaa voisi nostaa, koska nykyajan naiset ovat vielä täysin iskussa 70-vuotiaina ja eteenpäinkin. Sinä olit fiksu, kun itse heti oireiden alettua lähdit tutkimuksiin ja sait pikaisesti asianmukaisen hoidon.
Hyvä, että kerrot täällä omakohtaisen kokemuksesi, niin se voi auttaa jotakuta toista ja varmasti auttaakin!<3
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos linkistä Ritva. Siinä on hyödyllistä tietoa kaikille naisille.
Minäkin kävin aina mammokrafiassa kun kutsuttiin, mutta sitten se vähitellen jäi sivuasiaksi. Niinhän se monilla vain tapahtuu, jos ei joku ole asiasta kutsumassa tai huomauttamasa.😉
Ilmoita asiaton viesti